Vetovoimainen sopimuspalokunta -hanke (1.10.2016–31.10.2017) keskittyi sopimuspalokuntien työhyvinvointiin ja vetovoimaisuuteen.
Palosuojelurahasto myönsi 100 % rahoituksen hankkeelle. Hankkeen tarve lähti palokuntakentältä kantautuneista viesteistä, joiden mukaan uusia jäseniä on vaikea saada rekrytoitua. Yhtenä tekijänä asiassa nähtiin olevan työhyvinvointiin liittyvät haasteet, joista saatiin osviittaa SSPL:n selvityksistä (Hyvinvoiva sopimuspalokunta 2012, Sopimuspalokuntabarometri 2014 ja 2017). Niiden mukaan joka neljäs oli viimeisen vuoden aikana harkinnut palokuntatoiminnasta luopumista ja yksi merkittävimmistä syistä siihen oli kuppikuntaisuus, kiusaaminen tai henkilöiden väliset ristiriidat.
Näihin haasteisiin lähdettiin hankkeessa vastaamaan työhyvinvoinnin asiantuntijan ja psykologin Heini Kämäräisen sekä sopimuspalokuntatoimintaa tuntevan ohjausryhmän vetämänä. Hankkeen tuotteiden nimeksi muodostunut ”Vetoa & Voimaa” kuvaa palokuntaan suuntautuvaa vetovoimaisuutta sekä keskinäisen yhteishengen tuomaa voimaa. Vetoa & Voimaa –nimen alla tehtyjä tuotteita ovat työhyvinvointipaketti (toimitettu jokaiseen sopimuspalokuntaan elokuussa 2017), verkkovalmennus (ryhmä Facebookissa) ja verkkosivusto (SSPL:n uusille nettisivuille vuoden 2017 kuluessa). Lisäksi SSPL:n nettisivuilla on ilmestynyt Vetovoimainen sopimuspalokunta –blogi hankkeen ajan. Blogissa on käsitelty sopimuspalokuntia koskettavia aiheita työhyvinvoinnin alueelta. Vetoa & Voimaa -verkkovalmennusta tapahtui Facebookissa 18.9.-29.10.2017 ja ryhmään kertyi jäseniä 1300. Valmennus on ollut vuorovaikutteinen ja materiaali sisällöltään videoita, artikkeleita, kyselyitä ja keskusteluita.
Sopimuspalokunnat ovat ryhmä, jota ei voi varsinaisesti verrata mihinkään toiseen työpaikkaan, harrastukseen tai yhdistystoimintaan, ja juuri tämän toiminnan ominaispiirteet huomioiva lähestymistapa on ollut tervetullutta. Sopimuspalokuntatoiminnan ominaispiirteet on pyritty huomioimaan hankkeessa mahdollisimman hyvin ja yhtenä keskeisenä tavoitteena hankkeen näkökulmasta onkin ollut työhyvinvoinnin merkityksen oivallus ja asioiden yhteiseen keskusteluun saattaminen. Hyvien käytäntöjen jakamisen lisäksi näin voisi kypsyä motivaatio kehittää toimintaa itse juuri heille sopivalla tavalla niin, että se tuottaisi hyvinvointia ja vetovoimaisuutta.
Hanke on herättänyt kiinnostusta niin palokuntalaisissa kuin muissakin tahoissa pelastusalalla. Aihe on koettu ajan-kohtaiseksi ja aika tuntuu olevan oikea asioiden puheeksi nostamiselle. Kehitystyötä työhyvinvoinnin suhteen – ja palokuntien tukemista siinä – on syytä jatkaa tulevaisuudessakin.