Hankkeessa selvitettiin palomiesten altistumista kemiallisille aineille eri altistumisreittien kautta. Lisäksi siinä etsittiin tekijöitä, jotka lisäävät palomiesten altistumista operatiivisessa työssä ja kuinka palomiesten elimistö reagoi ärsyttäviin kemiallisiin altisteisiin ja fyysiseen stressiin. Hankkeessa pyrittiin myös arvioimaan täyttyvätkö palomiesten altistumiskriteerit operatiivisessa työssä heidän ilmoittamiselle syöpävaarallisille aineille työssään altistuvien rekisteriin.
Palomiesten kokonaisaltistuminen polysyklisille aromaattisille hiilivedyille oli korkea. Keskimääräiset naftaleenialtistumiset olivat omassa luokassaan verrattuna muilta toimialoilta mitattuihin pitoisuuksiin. Suurimmat pyreeni- ja bentseenialtistumiset ylittivät toimenpiderajan, joka tarkoittaa että työnantajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin työntekijän altistumisen vähentämiseksi. Altistumisen lisäksi palomiehiltä mitattiin tulehdusvasteita, jotka osoittivat että pidempään savusukellusaikaan liittyi voimakkaampi suojaavien ja mahdollisesti pitkäaikaisvaikutuksia aiheuttavien tulehdusvasteiden nousu. Bentseenialtistumisen lisääntyessä todettiin myös fyysistä stressiä kuvaavien stressihormonitasojen nousseen.
Palomiesten kokonaisaltistumista lisääviä tekijöitä huoneistopaloissa olivat savusukellusaika, raivausaika, tilanteen kokonaiskesto, sammutusasun pitoaika ja kalustonhuolto. Näin ollen palomiesten kokonaisaltistumisen vähentämisessä tulee tulevaisuudessa kiinnittää erityisesti huomiota palomiesten altistumisen vähentämiseen sammutus- ja raivaustehtävissä, mutta myös kalustonhuollossa. Skellefteå-mallin mukaisesti toimivilla palomiehillä kokonaisaltistuminen ja käsien kautta tuleva altistuminen polysyklisille aromaattisille yhdisteille oli pienempi.
Tulokset osoittivat, että Skellefteå-malli sopii uusien altistumista vähentävien toimintaohjeiden pohjaksi, mutta mallia täytyy päivittää Suomen tarpeiden mukaan. Päivitykset koskivat erityisesti suojavyöhykeajattelun lisäämistä huoneistopaloihin ja suojautumisen ohjeistamista varusteiden huollossa tulipalon likaavuuden suhteen. Näiden lisäksi palomiesten altistumista ja terveydentilaa on seurattava tehostetusti. Altistumisen seurannan ensimmäisiä askelia ovat operatiivisessa kenttätoiminnassa aktiivisesti vaikuttavien palomiesten ilmoittaminen ASA-rekisteriin ja heidän altistumisenrekisteröinti yksilötasolla yhteiseen sovittuun tietokantaan kaikkien altistavien työvaiheiden osalta. Jos sammutustehtävän aikana palomies altistuu poikkeuksellisesti ja saa vakavia oireita tarvitaan myös ohjeistus kuinka palomiesten toipumista altistavasta tehtävästä seurataan. Loppuraportissa ehdotetaan arvioimaan palomiesten altistumista virtsan 2-naftoli- ja 1-pyrenolimääritysten avulla heti altistumisen jälkeen. Palomiehen oireilua tulee seurata oirekyselyin ja keuhkofunktiomittauksin, mutta mikäli oireet eivät helpota viikon aikana, hänet tulee siirtää jatkoselvityksiin.