Tässä Palosuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa kartoitettiin pelastuslaitosten perusvalmiutta myrskytuhojen ja vastaavien laajojen häiriötilanteiden varalta pääasiassa valinta- ja monivalintakysymyksin.
Perusvalmiuksien havaittiin olevan kokonaisuutena melko hyvällä tasolla, mutta erojen pelastuslaitosten välillä olevan suuret. Joillakin osa-alueilla todettiin myös kokonaisuudessa olevan edelleen parannettavaa. Uhkien varoitusvaiheeseen liittyviä pelastuslaitosten valmiuden tehostamis- ja seurausten lieventämiskäytäntöjä kartoitettiin avoimilla kysymyksillä. Havaittiin, että tässäkin käytännöt vaihtelevat pelastuslaitoksittain huomattavasti. Parhaissa tapauksissa toimenpiteisiin ryhdyttäisiin heti, kun uhka on tiedossa. Sen jälkeen aloitettuja prosesseja jatkettaisiin, kunnes todettaisiin uhkan väistyneen.
Yhteyksien tarkastelussa pelastuslaitosten perusvalmiuskäytäntöjen sekä valmiuden tehostamis- ja seurausten lieventämiskäytäntöjen välillä keskityttiin neljän pelastuslaitoksen osaryhmään, jolla vastausten perusteella olivat ryhmäkohtaisesti parhaat perusvalmiudet laajojen häiriötilanteiden varalta. Havaittiin, että ryhmään kuuluvilla pelastuslaitoksilla oli hyvät käytännöt myös sisäiseen valmiuden tehostamiseen ja ulkoiseen seurausten lieventämiseen uhkien varoitusvaiheissa.
Tutkimukseen osallistui kaksikymmentä pelastuslaitosta, ja kaksi jätti vastaamatta. Kato oli 9 %, mikä on kyselytutkimuksessa vähäinen, mutta on silti mahdollisesti oireellisena merkittävä.