Hankkeen taustalla on kansallinen aerosoliturvallisuuden kehittämishanke, jonka allekirjoittanut aloitti keväällä 2015 Pelastusopistolla.
Polttotestien ensimmäisessä osiossa selvitettiin erilaisten aerosolien käyttäytymistä palotilanteissa sekä tavanomaisten peltikaappien palosuojaavuusominaisuuksia. Tulosten perusteella näillä suojakaapeilla ei ole juurikaan palosuojaavuusominaisuuksia. Lisäksi havaittiin varsin
selvästi että palamaton aerosoli alumiinipullossa on varsin vaarallinen, toisin kuin kuluttajat yleisesti ajattelevat sen vaaraominaisuuksien olevan. Tietoa on siirretty aktiivisesti käyttäjille.
Ensimmäisen testiosion perusteella syntyi varsin nopeasti tarve selvittää erilaisten käytössä olevien turvakaappien suojaavuusominaisuuksia, kun niissä säilytetään aerosoleja. Turvakaappien testiluokitus perustuu yleensä testeihin, joissa suojattavat aineet ovat palavia nesteitä. Tämä toinenkin testiosio tehtiin kuitenkin sijoittamalla turvakaappeihin lähinnä aerosoleja. Tässä vaiheessa oli tärkeää saada testattavaksi niitä turvakaappeja, joita Suomen teollisuudessa ja työpaikoilla käytetään. Testin tarkoituksena oli myös osoittaa, kuinka tärkeää on noudattaa asennusohjeita. Tämä koski erityisesti turvakaappia, jonka takaseinä oli eristämätön.
Aerosoliturvallisuuden kehittämishanke jatkui vuoden 2016 aikana kolmannella testiosiolla, jonka toteuttamisen tueksi haettiin tätä Palosuojelurahaston avustusta. Hankkeen keskeisin tavoite oli toteuttaa polttotestit nykyisin myymälätiloissa ja jakelu-asemilla olevien turvakaappimallien testaamisella. Viranomaisilta ja eri organisaatioiden vastuuhenkilöiltä kohdistui hanketta kohtaan vahva odotusarvo, jonka pääasiallisin sisältö oli saada tietoa lasiovellisten turvakaappien suojaavuudesta myymälätiloissa ja erityisesti niiden
suojaavuusominaisuuksista säilytettäessä niissä aerosoleja.
Hankkeen aikana syntyi tarve toteuttaa polttotesti, joka simuloisi mahdollisimman hyvin myymälöissä vallitsevaa aerosolien säilytystilannetta, kun yleisesti myymälöissä käytettävään paloturvakaappimalliin kohdistuu palorasitus.
Hanke oli tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Erilaiset lisäselvitykset ja kaappien hankintaan liittyvät asiat vaativat kuitenkin määräajan jatkamista. Tämä mahdollisti perusteellisen valmistelun ja paremman materiaalihankintaprosessin sekä kokonaisuudessaan laadukkaamman lopputuloksen.
Testeihin otettiin mukaan TUKES-myymäläoppaassa mainitun laatuluokan mukaiset paloturvakaapit. SP2369 metodin ja EN 14470-1 normin mukaiset paloturvakaapit olivat lasiovellisia, 30 minuutin paloluokituksella olevia malleja. SP 2369 metodin mukaisella turvakaapilla tehtiin myymälöissä vallitsevaa tilannetta simuloiva poltto-testi, koska kyseinen turvakaappimalli on jo käytössä eräissä kauppaliikkeissä. Testeissä oli mukana myös omavalmisteinen turvakaappi ja jakeluasemille aikoinaan suunniteltu suojakaappi. Testimenetelmiin antoi useat viranomaiset omat suositukset.
Johtopäätöksiä
Polttotestien tulokset voidaan kohdentaa ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön erittäin hyvin. Hankkeen aikana saadut tulokset ja niiden perusteella tehdyt kehittämisehdotukset ovat käyttökelpoinen kokonaisuus sekä suunnittelijoille, valvontatyötä tekeville viranomaisille mutta myös kaupanalan vastuuhenkilöille. Hankkeen tuloksia kannattaa hyödyntää myös turvallisuusvalistuksessa ja opetustoiminnassa.
Aerosolien ja palavien nesteiden säilyttäminen myymälätiloissa ja työpaikoilla on vielä osittain kokonaisriskinarvioon perustuvan toimintatavan ulkopuolella. Erityisesti aerosolien turvalliseen säilytyksen ja varastointiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Myymälätiloissa tapahtuva kemikaalien varastointi on tällä hetkellä kovin epätasa-arvoisella tavalla valvottu. Erityisesti kaupanalan edustajat toivovat tasalaatuista palvelua viranomaisten valvontatyöhön. Toisaalta kaupanalan sisällä ilmenee myös ajatusmallia, jossa viranomaisten rooli on lähinnä kauppaa haittaavaa toimintaa. Viran-omaisista osa kokee vastaavasti kemikaalien myymälävarastoinnissa räikeitäkin puutteita. Moni viranomaisista myös tunnustaa tiedostaneensa huonosti erillisten paloturvakaappien mahdollisuudet perinteisen palo-osastoidun tilan korvaajana. Tällä hankkeella haluttiin tuoda esille turvakaappien laatueroja mutta myös mahdollisuuksia.
Hanke antoi lisäarvoa myymäläturvallisuuden toimintasektorille ja työpaikkojen aerosoliturvallisuuden parantamiseen. Kaupallisesti tuotettu ja hinnaltaan selvästi oma-valmisteista kaappia kalliimpi turvakaappi ei välttämättä ole suojausominaisuuksiltaan parempi. Lasi- tai pleksiovellisten turvakaappien oven lasin laadulla on merkittävä vaikutus kokonaisturvallisuuteen ja kaapin suojaavuusominaisuuksiin. Vähäinenkin määrä aerosoleja voi aiheuttaa hyvin lyhyessä ajassa merkittävän turvallisuushaasteen palotilanteessa. Toisaalta paloturvakaapin sisällä olevan aerosolipullojen kokonais-määrän lisääntyminen näyttää vaikuttavan suojaavuusominaisuuksiin huomattavasti sitä alentaen. Näin tapahtuu ainakin osalla paloturvakaapeista. Tästä syystä myymälä-tilannetta simuloiva polttotesti tulisi toteuttaa samanlaisena myös EN 14470-1 normin mukaiselle paloturvakaapille samalla täytöksellä, kuin nyt toteutettu SP 2369 metodin mukaisen paloturvakaapin polttotesti. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä riittävän kattavat johtopäätökset normien muutostarpeesta tai testimenetelmien luotettavuudesta.