Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpalossa -hanke toteutettiin Palosuojelurahaston ja Eduskunnan myöntämällä rahoituksella 1.6.2019 – 31.12.2021 välisenä aikana. Hankkeen toteutuksesta vastasi Pelastusopiston Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopalvelut, Työterveyslaitos ja Helsingin Urheilulääkäriasema. Hanketta ohjaamaan koottiin ohjausryhmä, johon kutsuttiin edustus Ilmatieteenlaitokselta, Lentopelastusseurasta, Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta, Suomen Pelastusalan Ammattilaiset SPAL ry:stä, Pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta, Sisäministeriön pelastusosastolta, Suomen Palopäällystöliitosta ja Pelastusopistolta.
Hankkeen tavoitteet olivat hankesuunnitelman mukaisesti:
- Kartoittaa metsäpaloissa käytettäviä
työmenetelmiä ja -välineitä Suomessa. - Kartoittaa metsäpaloissa käytettäviä henkilökohtaisia
suojavarusteita Suomessa ja selvittää kirjallisuuden avulla altistumisen ja lämpökuormittumisen
sammuttajille aiheuttamia haittavaikutuksia - Mitata metsäpalopukujen ja teknisten alusasujen
lämpökuormittavuutta laboratorio-, kulotus- ja metsäpalorata testeissä. - Mitata sammuttajien
altistumista metsänhoidollisissa kulotuksissa ja testata reaaliaikaisen tilannekuvan hyödyntämistä
sammuttajien altistumisen vähentämisessä. - Antaa suositus sammuttajan tarvitsemista
suojavarusteista, heidän lämpökuormituksensa ja altistumisen vähentämisestä sekä huollon
järjestämisestä metsäpaloissa. - Tuottaa suositus pelastuslaitosten varautumisesta, avun
vastaanottamisesta, metsäpaloissa käytettävistä sammutustekniikoista ja työvälineistä.
Tulokset osoittivat, että yleisimmän, letkuilla tapahtuvan vesisammutuksen lisäksi, metsäpalojen sammutuksessa käytetään käsityökaluina kirveitä, pistolapiota, talikoita ja myös moottorisahoja sammuttamista tukevina työkaluina sekä tulen leviämistä rajoittavien katkojen tekemiseen. Lisäksi käytetään reppuruiskuja tai haravia ja hosia heitepalojen ja muiden vastaavien pienten palojen sammutukseen. Työkoneilla, kuten mönkijöillä, avustetaan letkunvetoa ja tavaran siirtoa. Suoja-asusteena käytetään yleisimmin huoneistopaloihin suunniteltuja palopukuja, joko kokonaisuudessaan, tai puvun palohousuihin on yhdistetty t-paita tai väliasun takki. Alusvaatteina on useimmiten t-paita ja lyhyet alushousut. Suojakypäristä kevyt pelastuskypärä on suosituin. Suojajalkineissa luotetaan palosaappaisiin ja palokäsineinä käytetään työkäsineitä.
Suojavarusteille suuren haasteen asettavat metsäpaloissa syntyvät hiukkas-, höyry- ja kaasumaiset altisteet, joista sammuttajan terveydelle haitallisimmat ovat pienhiukkaset, akroleiini, hiilimonoksidi, typpidioksidi, bentseeni ja formaldehydi. Altisteiden lisäksi sammuttajaa kiusaa fyysinen rasitus ja lämpökuormitus, jonka seurauksena sammuttajan elimistö kuivuu. Se puolestaan kuormittaa verenkiertoa, heikentää hikoilukapasiteettia, nostaa sisäelinten lämpötiloja ja lisää äkillisten lämpösairauksien riskiä. Nestevajaus heikentää suorituksia, joissa tarvitaan keskittymiskykyä, tarkkaavaisuutta ja lihasvoimaa. Laboratoriossa tehdyt lämpökuormittavuustestit eri palopuvuilla osoittivat selkeästi, että rakennuspaloihin suunniteltu palopuku ei soveltunut metsäpalojen sammutukseen sen liiallisen lämpökuormittavuuden vuoksi. Metsäpaloihin suunnitellut puvut sen sijaan toimivat paremmin.
Mittausten mukaan sammuttajan hengitysvyöhykkeellä merkittävimmät altisteet olivat akroleiini, formaldehydi, hiilimonoksidi ja hengittyvä pöly, joiden pitoisuudet olivat yli tai hyvin lähellä niiden haitallisiksi tunnettuja pitoisuuksia. Metsäpalon sammuttajan suojavarusteiksi suositeltiin metsäpalopukua, pitkähihaisia ja -lahkeisia teknisiä alusvaatteita, puhallinavusteista yhdistelmäsuodattimella ja silmät suojaavalla maskilla varustettua hengityksensuojainta sekä kevyttä pelastuskypärää, varsikenkiä ja työkäsineitä. Sammutustekniikoiden ja -taktiikoiden onnistuneessa valinnassa reaaliaikainen tilannekuva on tärkeässä roolissa, kuten myös pelastuslaitosten varautuminen oman alueensa metsäpaloihin metsäpalojen torjuntasuunnitelman avulla.
Tarkemmat tulokset työpaketeista on luettavissa Pelastajan työvälineet ja henkilökohtaiset suojaimet metsäpaloissa- hankkeen tutkimusraportista.
Kalle Kiviranta
Tutkija
Pelastusopisto