Pelastusopiston yhteistyössä hankekumppaneiden Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitosten kanssa toteuttamassa ja Palosuojelurahaston rahoittamassa LION-hankkeessa tavoitteena oli kartoittaa kansainväliset tiedonlähteet litiumioniakkujen palo- ja työturvallisuusriskienhallintaan liittyen sekä luoda yhteydet kansainväliseen asiantuntijaverkostoon vahvistaen suomalaista osaamista aiheen ympärillä.
Hankkeen tavoitteet:
- Selvittää kansalliset litiumioniakkupaloihin tehdyt palo- ja työturvallisuusohjeistukset hyvinvointialueiden pelastustoimilta haastatteluin, muodostaen tilannekuvan tämänhetkisestä varautumistilanteesta.
- Arvioida, mitkä ovat todennäköisimmät litiumioniakkujen kehityspolut seuraavan 10 vuoden aikana ja kuinka ne vaikuttavat litiumioniakkujen palo- ja työturvallisuuteen.
- Mitä uusia haasteita akuista on tulossa tulevaisuudessa, ja mihin hyvinvointialueiden pelastustoimen tulisi jo nyt varautua.
- Kartoittaa palomiesten altistumisen litiumioniakkupaloissa, joiden perusteella muodostetaan suositus suositeltavimmista pelastustilanteessa käytettävistä suojavarusteista (avoin, suljettu ja maanalaiset tilat).
- Tuottaa yhtenäiset ohjeet hyvinvointialueille suositeltavimmista sammutustekniikoista ja -taktiikoista litiumioniakkupaloissa, joista on mahdollisuus valita paras mahdollinen menetelmä eri tilanteiden vaatimusten mukaan.
- Laatia turvaohjeistukset pelastustoimen näkökulmasta litiumioniakkujen valmistuslinjalle, akkujen käsittelyyn kaivoskoneiden tuotantolinjalla ja kolarisähköautojen purkamiseen. Lisäksi tarkastellaan ohjeiden yhtenäistämistä akkujen sijoittelusta kiin-teistössä aurinkopaneelien energiavarastoina ja varastoitaessa suuria akkumääriä.
- Laatia akkupaloissa altistumisesta ja siltä suojautumisesta, sammutusmenetelmistä sekä palo- ja työturvallisuusohjeista koulutusmateriaalit.
Hankkeen kulku
Hankkeen tavoitteisiin pyrittiin työpakettien avulla, joita hankkeessa oli seitsemän kappaletta. Hankkeen alussa kerättiin tietoa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tietoa hankittiin monipuolisesti eri lähteistä sekä vierailemalla Suomessa eri akkutoimijoiden luona tutustumassa heidän käytänteisiinsä ja osallistumalla messutapahtumiin, että litiumioniakuja käsitteleviin seminaareihin. Hankkeen aikana yhteensä 21 eri toimijaa haastateltiin ja suurin osa haastatteluista toteutettiin toimijoiden luona, jolloin nähtiin miten he toimivat litiumioniakkujen kanssa.
Pelastuslaitoksilta saatavan tiedon keruun kohdalla haasteeksi muodostui hyvinvointialueiden tutki-muslupakäytänteet, mitkä hakivat vielä paikkaansa vuoden 2024 aikana. Kaikilta hyvinvointialueilta haettiin tutkimuslupaa, mutta ainoastaan 11 hyvinvointialuetta käsitteli hakemukset ja antoivat luvat haastatteluille. 9 pelastuslaitosta osallistui haastatteluun, kahdella pelastuslaitoksella ei saatu viestit-telystä huolimatta nimettyyn vastuuhenkilöön yhteyttä. Muilta hyvinvointialueilta ei saatu tarkempia tietoja tutkimuslupa prosessin tilasta uusista yhteydenotoista huolimatta.
Tiedon hankinnan myötä muodostettiin yhdessä kehittämistyöryhmän ja hankekumppaneiden kanssa suositukset. Suositusten muodostamista varten pidettiin etätapaamisia, sekä kaksi työpajaa. Suositusten valmistuttua aloitettiin koulutusmateriaalia tekeminen, jonka julkaisu paikaksi määriteltiin Koulumaali- verkko-oppiympäristö. Hankkeen aikana ylläpidettiin jatkuvaa seurantaa uuden tutkimustiedon saamiseksi ja tarvittaessa päivitettiin suosituksia ja koulutusmateriaali niiltä osin mistä uutta vahvistettua tieto on tullut.
Hankkeen aikana pidettiin pari yhteistä tapaamista pelastuslaitoksen kumppanuusverkoston nimettyjen akku asioita käsittelevien henkilöiden, sekä kierrätystoimijoiden kanssa.
Hankkeen tulokset
Hankkeen tuotoksena syntyi neljä suositusta:
- Litiumioniakkupalojen operatiivisen toiminnan suositukset,
- Litiumioniakkujen paloturvallisuus teollisuudessa,
- litiumioniakkuenergiavastojen sijoittaminen ja paloturvallisuus,
- litiumioniakkupaloihin varautuminen kotitalouksissa
ja Koulumaalikurssi pelastuslaitosten hyödynnettäväksi, sekä kattava hankkeen loppuraportti.
Suosituksia päivitettiin hankkeen lopulla lainsäädännön muutoksien myötä vastaamaan nykylainsäädäntöä akkujen kierrätyksen osalta. Koulumaalikurssin sisältö muodostui suosituksista, mutta lisätyin selvennyksin ja laajemmin asioista kertovana tietyiltä osin. Suositukset ja Koulumaalikurssi käännettiin ruotsin kielelle hankkeen lopussa. Hankkeen Koulumaalimateriaali jaettiin Pelastusopiston opetuksen käytettäväksi tutkinto-opetukseen.

Hankeen tuotosten jalkautus
Hanketta ja siinä syntyneitä tuotoksia on markkinoitu Pelastusopiston sivuilla ja sosiaalisen median eri kanavissa. Yhteistyökumppaneille on lisäksi tietoa jaettu sähköpostitse suositusten valmistumisesta ja pelastuslaitoksille Koulumaalikurssista. Suositusten jalkautuminen pelastustoimen kentälle on ollut haastavaa, mutta muutamalla pelastuslaitoksella käytyjen vierailujen/koulutusten myötä tietoa on saatu viety eteenpäin, sekä Koulumaalikurssin julkaisun yhteydessä. Hankkeen aikana tietoa litiumio-niakkupaloista ja hankkeesta on jaettu eri seminaareissa, sekä yhteistyötahojen pyynnöstä eri toimi-joiden verkkokokouksissa tai tapaamisissa. Julkaistua materiaalia markkinoitiin hankkeen loppuwe-binaarissa marraskuun lopulla, johon osallistui 158 henkilöä.
Lisätietoja
Kimmo Rytkönen
Suunnittelija
0295453498, kimmo.rytkonen@pelastusopisto.fi
Jari Mikkonen
Tutkija
0295453497, jari.mikkonen@pelastusopisto.fi

