Pelastustoimen järjestämislain (631/2021) mukaan hyvinvointialueen pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia ja muita uhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa ja niihin varautuminen. Riskianalyysin tarkoituksena on tunnistaa alueelliset tarpeet, jonka pohjalta määritetään palvelutasopäätöksessä päätettävät palveluiden tavoitteet sekä palvelukokonaisuudet, joilla tunnistettuja riskejä hallitaan.
Helsingin kaupungin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten yhteisessä, Palosuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa, Riskianalyysin kehittäminen tiedolla johtamisen tueksi kehitettiin pelastustoimen riskianalyysin menetelmiä ja tietopohjaa. Hanke perustui aiempaan yhteistyöhön, jossa pelastuslaitosten yhteinen Uudenmaan alueen kattava riskianalyysi oli laadittu vuosille 2020 ja 2023. Uudenmaan pelastuslaitosten riskianalyysityötä on hyödynnetty myös valtakunnallisessa riskianalyysien kehittämistyössä. Hankkeen tavoitteena oli parantaa riskianalyysin ja riskianalyysiprosessin roolia pelastuslaitosten tiedolla johtamisen keskeisenä työvälineenä kehittämällä riskianalyysityössä käytettäviä menettelyjä, sisältöä sekä roolia organisaation strategisessa suunnittelussa.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää pelastustoimen riskianalyysia siten, että palvelutason suunnittelu huomioisi kattavammin kaikkien pelastustoimen palveluiden riskiperusteisuuden myös poikkeusolojen riskit huomioiden. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli kehittää onnettomuuskehityksen seurannan menettelyitä tuottamaan tilannekuvaa toimintaympäristön muutoksista. Hankkeen tavoitteena oli osaltaan kehittää pelastustoimen riskianalyysin ja palvelutasopäätöksen yhteyttä toimintavalmiuden suunnitteluun, onnettomuuksien ehkäisyn suunnitteluun, varautumiseen sekä omavalvontaan.
Hankkeen toteutus koostui kolmesta työpaketista
- Työpaketti 1: Toimintaympäristöanalyysi,
- Työpaketti 2:
Suuronnettomuudet, häiriötilanteet ja poikkeusolot sekä - Työpaketti 3: Suorituskyvyn määrittely riskien perusteella.
Hanke toteutettiin Uudenmaan pelastuslaitosten yhteistyönä ja hankkeen työpakettien toteutukseen osallistui asiantuntijoita kaikista mukana olevista pelastuslaitoksista.
Hankkeelle asetettujen vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti hankkeessa kehitettiin palveluiden suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa ja riskiperusteita onnettomuuksien ehkäisyn suunnittelun, pelastustoimen
toimintavalmiuden suunnittelun sekä varautumisen ja valmiussuunnittelun tueksi. Hankkeessa kehitettiin keinoja toimintaympäristön ilmiöiden, riskien ja alueen erityiskohteiden tunnistamiseen sekä arvioitiin ja analysoitiin tunnistettujen riskien, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutuksia palvelujen suunnitteluun. Lisäksi hankkeessa kehitettiin riskianalyysiprosessiin liittyviä toimintamalleja siten, että prosessi toimisi dynaamisemmin ja mahdollistaisi toimintaympäristön muutosten tunnistamisen jatkuvasti ja ajantasaisesti.

Johtopäätökset
Hankkeen johtopäätöksenä pelastustoimen näkökulmasta: Pelastuslaitosten resurssit sekä prosessit onnettomuuskehityksen seurantaan sekä riskiperusteisen tiedon analysointiin ovat vähäisiä. Pelastusalaa sekä
pelastuslaitosten toimintaa palvelisi kansallinen pelastustoimen tutkimus- ja analyysitoiminto, jolloin pelastuslaitosten resursseilla voitaisiin keskittyä tarkemmin analysoidun tiedon hyödyntämiseen sekä
tietojärjestelmistä saadun tiedon järjestelmälliseen seurantaan valtakunnallisesti yhdenmukaisella tavalla.
Pelastustoimen keskeiset tietojärjestelmät ovat muutoksessa, joten tiedon hyödyntämisen mahdollisuudet eivät vielä ole nähtävillä. Jatkossa tiedon automatisointi todennäköisesti kehittyy, samalla on kuitenkin huolehdittava koko tiedon tuottamisen prosessin kehittämisestä, tiedon laadun varmistamisesta sekä tiedon luotettavuuden arvioinnista läpi koko prosessin.
Tiedolla johtamisessa on olennaista myös tietokokonaisuuden ymmärrys päätöksenteossa, joten yksinkertaistettujen ja väärien tulkintojen välttämiseksi päätöksentekijöillä on oltava riittävä ymmärrys toimintaympäristön muutoksiin ja riskeihin vaikuttavista taustatekijöistä ei ainoastaan johtopäätöksistä.
Hankkeessa on tuotettu työkaluja, menetelmiä ja raportointipohjia hyödynnettäväksi pelastuslaitosten riskianalyysityössä. Kehitettyjen menettelyjen ja toimintamallien tavoitteena on hyödyttää pelastustoimen
riskianalyysityötä valtakunnallisesti ja toimia osaltaan yhdenmukaistamassa palveluiden suunnittelun tietoperustaa ja käytäntöjä. Toimintamallit on rakennettu siten, että ne palvelisivat paitsi pelastustoimen
palvelutasopäätöksen pohjaksi laadittavaa riskianalyysia, myös vuosittaista palvelujen suunnittelua. Lisäksi erityisesti suuronnettomuuksien, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen riskeihin kehitetyt työkalut ja
riskienarviointimenetelmät tukevat pelastuslaitosten varautumista sekä jatkuvuudenhallinnan suunnittelua.

