Anne Väisänen – Perättömien hätäpuhelujen tyypilliset piirteet

Tutkimuksessa tarkasteltiin perättömien hätäpuhelujen ominaispiirteitä sekä hätäkeskuspäivystäjien kykyä erottaa perättömät ja totuudenmukaiset hätäilmoitukset toisistaan. Perättömillä hätäpuheluilla tarkoitetaan tarkoituksellisesti tehtyjä ilmoituksia kuvitteellisista vaaratilanteista, jotka kuormittavat viranomaisia, sitovat pelastus- ja hälytysresursseja sekä voivat viivästyttää avun saamista todellisissa hätätilanteissa.

Tutkimus perustui aitoihin hätäpuheluihin, jotka kerättiin yhteistyössä Poliisihallituksen ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa, sekä hätäkeskuspäivystäjille toteutettuun kuuntelukokeeseen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaisia viestinnällisiä ja vuorovaikutuksellisia piirteitä perättömissä puheluissa esiintyy sekä mihin havaintoihin päivystäjät perustavat arvioitaan puhelujen luotettavuudesta.

Tulokset

Tutkimuksen keskeinen havainto oli, ettei perätöntä hätäpuhelua voida tunnistaa yksittäisen valheen merkin perusteella. Erot perättömien ja totuudenmukaisten puhelujen välillä muodostuvat useiden tekijöiden yhdistelmästä, kuten puhelun sisällöstä, vuorovaikutuksen etenemisestä ja äänenkäytön ominaisuuksista. Perättömissä puheluissa pyrittiin usein rakentamaan vaikutelmaa vakavasta ja kiireellistä viranomaisapua vaativasta tilanteesta, mutta yksittäiset vihjeet eivät riitä luotettavaan tunnistamiseen.

Hätäkeskuspäivystäjät tunnistivat tutkimuksessa totuudenmukaiset puhelut keskimäärin hyvin, mutta perättömien puhelujen tunnistaminen osoittautui selvästi haastavammaksi. Päivystäjillä havaittiin myös taipumus pitää soittajia lähtökohtaisesti rehellisinä, mikä tukee hätäkeskustoiminnan perustehtävää eli avun tarpeen arviointia ja välittämistä. Tutkimuksen mukaan yleisesti valheen merkkeinä pidetyt piirteet, kuten hermostuneisuus, eivät auttaneet luotettavasti erottamaan perättömiä puheluita todellisista hätäilmoituksista.

Pohdintaa

Tutkimuksen käytännön merkitys liittyy erityisesti hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen ja viranomaisten osaamisen kehittämiseen. Tulosten perusteella koulutuksessa tulisi yksittäisten valheen merkkien sijaan painottaa puhelutilanteiden kokonaisvaltaista arviointia, vuorovaikutuksen ymmärtämistä sekä valheiden tunnistamiseen liittyvien ajatusvinoumien tiedostamista.

Tutkimus tuottaa ensimmäistä kertaa suomalaisiin hätäpuheluihin perustuvaa tutkimustietoa perättömien hätäpuhelujen tunnuspiirteistä. Tulokset vahvistavat pelastus- ja viranomaistoiminnan tietoperustaa sekä tukevat hätäkeskustoiminnan, koulutuksen ja tulevien kehittämishankkeiden suunnittelua.

Lisätietoja hankkeesta voi kysyä hankkeen toteuttajalta.