Pelastusopiston Erityisresurssit suorituskykyinä (ERSU) -hankkeen tavoitteena oli mahdollistaa kansainvälisen pelastustoimen resurssien mahdollisimman tehokas ja sujuva käyttö kotimaan onnettomuustilanteissa.
Kehittämistyö aloitettiin Kriisinhallintakeskuksen toteuttamassa ja Palosuojelurahaston tukemassa Kansainvälisen pelastustoimen kansallisen hyödyntämisen toimintamalli -hankkeessa, jossa luotiin ehdotus mallista erityisresurssien kansallisesta käytöstä. Hankkeessa todettiin, että kansainvälisen pelastustoiminnan resurssit tulee nähdä erityisresurssina ja suorituskykyinä, ei vain erityiskalustona tai tiettynä muodostelmana. Lisäksi todettiin, että erityisresurssien ja suorituskykyjen hälyttäminen kotimaan onnettomuustilanteissa vaatii osaamista eli tietoa siitä, mitä tarvitaan ja mitä on tarjolla. Erityisresurssien hyödyntämisen helpottamiseksi pelastuslaitosten, vapaaehtois- ja sopimuspalokuntien ja hätäkeskusten henkilöstöllä tulee olla perustiedot kansainvälisen pelastustoimen resursseista ja toiminnasta (esim. rauniopelastamisesta). Tämä vaatii suorituskykyjen luokittelun lisäksi koulutusta. ERSU-hankkeen tavoitteena oli vastata tähän tarpeeseen.
Hanke pyrki parantamaan pelastustoiminnan varautumista ja valmiutta jalkauttamalla Kriisinhallintakeskuksen aiemmassa hankkeessa kehitettyä mallia käytäntöön ja kehittämällä sitä edelleen. Hankkeen tuloksena kansallisen pelastustoiminnan toimintavalmius paranee haasteellisissa onnettomuustilanteissa ja tilanteissa, joissa on tarvetta erikoistuneille tiimeille. Näin kansainvälisen pelastustoiminnan muodostelmien koulutusta ja panostusta kalustoon, koulutukseen ja harjoituksiin voidaan hyödyntää kotimaassa pelastustoiminnan edistämiseen.
ERSU-hankkeessa tuotettiin Kansainväliseen toimintaan koulutettujen erityisresurssien suorituskykyluokittelu ja -kuvaukset -selvitys, jossa erityisresurssien suorituskykyjä kuvataan. Selvityksen lisäksi hankkeessa levitettiin tietoa erityisresursseista, suorituskyvyistä ja siitä, miten niitä voidaan kansallisessa pelastustoiminnassa hyödyntää. Hankkeen aikana järjestettiin alueelliset koulutustilaisuudet eli ERSU Road Show Kuopiossa, Rovaniemellä, Porissa ja Vantaalla. Lisäksi tuotettiin koulutuspaketti, joka koostuu luentomateriaaleista (videot), ryhmätehtävästä ja ohjaajan oppaasta. Koulutuspaketti julkaistiin Pelastusopiston verkkosivuilla, jossa se on käytettävissä myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Hanke eteni hankehakemuksessa ja työsuunnitelmassa esitetyssä aikataulussa. Alun perin suunnitelmissa ollutta opinnäytetyötä lukuun ottamatta kaikki suunnitellut toiminnot toteutettiin hankkeen aikana onnistuneesti ja hankkeelle asetetut lyhyen aikavälin tavoitteet saavutettiin. Hankkeen aikana kävi ilmi, että tiedolle erityisresurssien olemassaolosta ja toimintakyvystä oli pelastuslaitoksilla kysyntää. Koska hankkeeseen liittyneellä kiertueella tavoitettiin rajallinen osa Suomen pelastuslaitoksista, hyvin pieni osa vapaaehtois- ja sopimuspalokunnista ja vain yksittäisiä hätäkeskusten työntekijöitä, tarve tiedon jakamiselle säilyy hankkeen päättymisen jälkeen.
Hankkeeseen liittyvä koulutusmateriaali vastaa tähän tarpeeseen, mutta käytännössä julkisilla verkkosivuilla saatavilla olevan materiaalin tavoittaman yleisön määrä on vaikea selvittää luotettavasti. Siksi katsotaan, että tarve kansainväliseen toimintaan tarkoitettujen erityisresurssien koskevan tiedon jakamiseen on jatkossakin olemassa.
Hankkeen suorituskykykuvaus ja koulutuskiertue toivat esille useita erilaisia käyttökohteita ja -tilanteita erityisresursseille kotimaan onnettomuustilanteissa. Näiden resurssien saaminen tehokkaaseen kansalliseen käyttöön edellyttää kuitenkin eräiden tärkeiden haasteiden ratkaisemista. Näitä haasteita ovat hälyttäminen, kustannusten jako sekä työnantajavastuu. Edellä mainitut haasteet nivoutuvat toisiinsa siten, että tehokkaan toiminnan takaamiseksi ne kaikki tulisi ratkaista.