Rakennuksissa on yhä enemmän erilaisia toisiinsa liitettyjä automaatiojärjestelmiä ja rakennusten teknisissä ratkaisuissa hyödynnetään usein yhteisiä alustoja ja rakenteita sekä verkkopohjaisia pilvipalveluita. Useiden kiinteistöjen ja niiden teknisten järjestelmien tietomassoja yhdistävät alustaratkaisut avaavat uusia mahdollisuuksia kehittää rakennusten kokonaisvaltaista hallintaa.Paloturvallisuusjärjestelmäkokonaisuudet ovat rakentamisessa suhteellisen uusia tulokkaita ja niiden tunnistaminen on vahvasti sidoksissa viranomaisvaatimuksiin. Koska paloturvallisuuden järjestelmistä ei rakennusalalla ole vielä riittävästi tietoa, palontorjuntatekniikkaa ei ole onnistuttu istuttamaan muihin automaatioratkaisuihin tai teknisten järjestelmien jo pitempään käytössä olleisiin toteutustapoihin ja kulttuuriin. Paloturvallisuus on muodostanut oman rajatun osa-alueensa, jonka tekninen toteutuskin on vielä pirstaloitunut järjestelmän hankintavaiheessa.
Toteutuneet hankkeet ovat osoittaneet, että pirstaloitua järjestelmää on hyvin vaikea saada enää asetettujen toiminnallisuusvaatimusten ja alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti toimivaksi ehjäksi kokonaisuudeksi. Kun kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta ei ole ollut kenenkään hallinnassa, seurauksena on ollut myös vaihtelevaa asennoitumista paloturvallisuutta kohtaan. Tämä kuvattu tilanne on hidastanut paloturvallisuuden kehittymistä muiden teknologioiden ja yhteiskunnan tarpeiden mukana.
Tampereen yliopiston Metalli- ja kevytrakenteiden tutkimusryhmä ja SPEK ovat toteuttaneet yhteistyössä kattavan kyselytutkimuksen, jonka tavoitteena oli selvittää paloturvallisuusjärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen sekä ylläpitoon liittyviä keskeisiä haasteita sekä kartoittaa kehitysvaihtoehtoja, joilla älyrakentamisen päätöksentekoa ja paloturvallisuuden toteutumista voitaisiin kehittää ja tukea. Tutkimuksen rahoitti Palosuojelurahasto.
Tutkimus osoittaa, että markkinoilla olevan teknologian avulla perinteistä paloturvallisuusjärjestelmätoteutusta on mahdollista täydentää mm. evakuointi- ja tiedotusjärjestelmillä, älykkäillä valaistusjärjestelmillä ja ääntä analysoivilla järjestelmillä. Rakennushankkeeseen ryhtyvälle, rakennuksen omistajalle ja rakennuksen loppukäyttäjille tarvittaisiin kuitenkin helposti omaksuttavia tietopaketteja, joilla mahdollisuudet sekä investointien tuottama turvallisuus, lisäarvo ja kustannussäästö voidaan tunnistaa ja mitata.
Järjestelmien tekninen toteutus on myös muuttunut merkittävästi ja digitalisoitunut viimeisten 20 vuoden aikana, mikä on hämmentänyt perinteisiä toimijoita. Alalla on resurssien, osaamisen ja tarvittavien lähtötietojen puute eikä koulutus ole tällä hetkellä riittävää tilanteen parantamiseksi. Tutkimuksen havainnoista nousee myös esille, että älyrakentamisen paloturvallisuus pirstoutuu tällä hetkellä liian monelle toimijalle eikä suunnitteluprosesseissa kyetä enää hahmottamaan tai hallitsemaan kokonaisuutta. Tämä on aiheutunut rakennushankkeiden pitkittymistä sekä merkittäviä lisäkustannuksia. Usean tutkimuksessa esille tulleen ongelman taustalla on selkeän paloturvallisuusjärjestelmän toteutumisesta vastaavan tahon puuttuminen.
Tutkimuksessa pyrittiin selkeyttämään eri tahojen rooleja sekä esitettiin tarve järjestelmäkoordinaattorille, joka valvoisi paloturvallisuuden toteutumista rakennushankkeen koko elinkaaren ajan. Tutkimus tuotti kattavan aineiston alan asiantuntijoiden ja rakennushankkeen eri tahojen näkemyksistä sekä kokosi keskeiset jatkokehitystarpeet. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Janne Mäkelän Tampereen yliopistosta valmistuneessa diplomityössä ”Integroituva paloturvallisuus rakennuksissa”. Tuloksista on valmistumassa myös SPEK Puheenvuoroja -sarjan julkaisu.