Kohderyhmänä hankkeelle oli rakennusvalvonta, paloviranomaiset, nuohoojat, alan yritykset, jakelijat, asentajat ja vastaavat työjohtajat. Hankkeen tavoitteena oli esiin tulleiden tyypillisten riskitilanteiden avulla tuoda alan toimijoiden tietoisuuteen tyypillisiä riskitilanteita ja auttaa näin niiden tunnistamisessa sekä ideoida miten kentällä tunnistetaan todellisia riskitilanteita ja raportoidaan edelleen estävien toimenpiteiden käynnistämiseksi. Samoin tavoitteena oli peilata nykykäytäntöjä, määräyksiä, ohjeistusta ja jo olemassa olevia toimenpiteitä riskien hallinnassa sekä luoda uusia käytäntöjä, miten tulevaisuudessa tulisijojen ja savupiippujen riskitilanteiden avulla kehitetään paloturvallisuutta.
Hanke toteutettiin laatimalla kattava aineisto teemasta yhdessä valitun asiantuntijaryhmän kanssa ja pitämällä puolen päivän seminaareja viidellä eri paikkakunnilla Suomessa. Asiantuntijoina oli edustajia seuraavista YM, TUKES, RIL, NKL, Pelastusopisto, FirePro Palokatko Oy sekä yritysten edustajia. Käytännön projektoinnista vastasi Industria Oy. Tilaisuudet pidettiin syyskuussa 2020 Espoossa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Tilaisuuksiin osallistui noin 200 alan toimijaa.
Vuorovaikutteinen seminaari koostui eri asiantuntijoiden pitämistä alustuksista ja seminaarin lopussa pidettävästä ryhmäkeskustelusta esitetyistä teemoista. Tämän jälkeen osallistujat saivat jättää omia näkemyksiään annettavaan lomakkeeseen, jossa kysymyksinä olivat:
- Mitkä tekijät ovat mielestäsi merkittävimpiä riskitekijöitä tulisijojen ja savupiippujen paloturvallisuudessa? Millä toimenpiteillä näitä tehokkaimmin estetään?
- Millä keinoin eri riskitekijöitä tulisi tunnistaa kentältä? Miten tätä tietoa tulisi jakaa eri ammattiryhmille?
Hankkeen avulla informoitiin kattavasti savupiippuja ja tulisijoja koskevista määräyksistä ja ohjeista. Ideariihen tuloksena merkittävimmäksi riskitekijäksi osallistujat arvioivat asentamiseen ja toteutuksen (52% maininnoista, n=203). Tarkemmin eriteltynä riskit liittyivät suojaetäisyyksiin, tulisijan/savupiipun uusimiseen ja yläpohjan läpiviennin toteutukseen. Toimenpiteeksi, jolla vaiheeseen liittyviä riskitekijöitä eliminoidaan, mainittiin useimmin ”asentajien luvanvaraisuus”. Muita merkittäviä riskitekijöitä olivat käyttö (18%), hankinta (13%) ja huolto (12%).
Riskitekijöiden tunnistamiseksi nähtiin parhaimmaksi keinoksi tarkastustoiminnan kehittäminen ja niistä erityisesti nuohoojien toiminta tarkastuksissa. Tavaksi, jolla riskitekijöistä tuli tiedottaa nousi tärkeimmiksi koulutukset ja webinaarit sekä FISE:n rakennusvirhepankki-sivut.
Toimenpide-ehdotuksina hankkeen ohjausryhmä esittää seuraavia konkreettisia toimenpiteitä savupiippujen ja tulisijojen paloturvallisuuden kehittämiseksi:
- Asentaminen luvanvaraiseksi – vapaaehtoinen sertifiointi asentajille
- Selkokieliset ohjeet – koulutustilaisuudet eri kohderyhmille
- Riskitilanteiden eliminointi mm. nuohoojien tarkastustoiminnan avulla