Euroopan Nuohoojamestarien liiton teknisille koulutuspäiville osallistui lähes 70 osanottajaa 13 eri maasta. Koulutuspäivien aikana pidettiin luentoja eri aiheista.
Metallisavupiipuista aiheutuneiden tulipalojen määrä on kasvanut 2000-luvulla. TTY:n rakennustekniikan laboratorion tutkimuksissa on selvitetty, vastaako tulisijojen ja savupiippujen eurooppalainen testaus suomalaista käyttöä ja olosuhteita. Tohtorikoulutettava Perttu Leppänen valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Hän kertoi tutkimustuloksista eurooppalaisille nuohousalan ammattilaisille.
Puun polton päästöihin perehdyttiin päivien aikana. Pienhiukkaspäästöillä on merkittäviä terveys- ja ilmastovaikutuksia. Päästöjen vähentäminen on haastavaa, sillä hiukkaset ovat polttoprosessissa muutostilassa ja hyvinkin pienet muutokset palamisolosuhteissa vaikuttavat päästöihin. Näistä luennoi filosofian tohtori, dosentti Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistolta. Kun tulisija toimii energiatehokkaasti ja tuottaa vähän päästöjä, tulisijan savukaasujen lämpötilat pysyvät matalina, jolloin paloturvallisuus paranee.
Jokainen voi vaikuttaa pienhiukkaspäästöihin polttamalla omassa tulisijassaan vain puhdasta, kuivaa ja oikean kokoista polttopuuta. Johtava tutkija Eija Alakangas VTT:ltä muistutti, että sopivin polttopuun kosteus on 15–20 %. Polttopuun oikea koko on puolestaan tärkeä erityisesti kamiinoissa sekä kiukaissa pölypäästöjen vähentämiseksi. Lisäksi polttamalla tulisijassa puhdasta ja kuivaa puuta estetään nokipalojen syntymistä.
Ammattikeittiöissä rasvan ja muiden epäpuhtauksien pääsy poistoilmakanavistoon on pyrittävä estämään mahdollisimman tehokkaasti. Epäpuhtauksien tulee jäädä huuvan rasvanerottimen keräysastiaan ja käsitelty, puhdistettu ilma jatkaa poistoilmakanavistoon. Poistoilmakanavistoon ei saa kertyä huoltojen välillä niin paljon rasvaa, että se aiheuttaisi rakennukselle huomattavaa paloturvallisuusriskiä. Tulipalon riskiä voidaan rajoittaa huuvamalleilla, jotka ovat varustettu liekkitestatuilla rasvanerottimilla. Näistä luennoi tuotekehityspäällikkö Jyrki Hämäläinen Jeven Oy:stä.
Asiantuntija Patrick Stork Wöhleriltä luennoi rakennusten ilmanpitävyydestä ja rakennusten tiiviyden mittaamisesta.
Lisäksi päivillä kuultiin Euroopan Nuohoojamestarien liiton itävaltalaisen varapuheenjohtajan, Michael Verderberin raportin standardointityöstä. Hän kertoi eri työryhmien työstä Euroopan tasolla. Näissä työryhmissä käsitellään standardeja, jotka koskevat mm. erilaisia tulisijoja, piippuja ja ilmanvaihtoa. Näistä Verderber käsitteli tarkemmin tulisijoja ja piippuja koskevien standardien valmisteluvaihetta. Monissa työryhmissä myös on myös nuohoojien edustus. Erityisesti saksalaiset ovat olleet aktiivisia valmistelevissa työryhmissä, mutta mukana on nuohoojia myös muutamasta muusta maasta.
Kaikista suomalaisista esityksistä laadittiin englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi valmiit, käännetyt artikkelit ja uutiset, joita kansainväliset vieraat voivat hyödyntää. Kaikki esitykset ovat liittomme kotisivuilla vapaasti käytettävissä.
Päivien aikana järjestettiin lehdistötilaisuus ja jaettiin seminaariaineistoa suomalaiselle medialle. Nuohoojat lehden lisäksi koulutuspäiviä ja niiden antia käsiteltiin laajemmin Pelastustieto-lehdessä ja Keskisuomalaisessa sekä Etelä-Suomen Sanomissa. Muissa julkaisuissa oli pienempiä mainintoja.
