Pelastajan työ sisältää eri elinjärjestelmiä voimakkaasti kuormittavia fyysisiä työtehtäviä, henkistä stressiä ja vuorotyötä. Vuorotyö lisää merkittävästi työn psyykkistä ja fyysistä kuormittavuutta.
Hankkeen keskeisinä tavoitteina oli selvittää, minkälaisia työvuorojärjestelmiä pelastusalalla noudatetaan kansallisesti ja kansainvälisesti, valita yhdessä alan toimijoiden kanssa yhdestä kahteen työaikamallia ja tutkia subjektiivisin ja objektiivisin menetelmin työaikojen vaikutuksia palautumiseen, uneen, työkykyyn ja hyvinvointiin sekä kuormittumiseen ja vireyteen eri vuorokauden aikoina.
Hankkeessa kerättiin pelastusalan työvuorojärjestelmien tutkimustieto kotimaisista ja kansainvälisistä tietokannoista ja järjestettiin valtakunnallinen seminaari, jossa tiedot esiteltiin. Seminaariin kutsuttiin laaja edustus alan toimijoita. Seminaarin tavoitteena oli myös aktivoida keskustelua ja siinä kerättiin kentältä tieto työaikamallien suunnittelun taustalle.
Kenttävaihetta suunniteltiin toteutettavaksi Etelä-Savon pelastuslaitoksella, josta kerättiin ja analysoitiin tiedot sen hetkisistä työajoista työnkuviin liittyvät tiedot. Keskustelujen, hankkeesta tiedottamisen ja esikyselyn jälkeen vapaaehtoisten osallistujien määrä jäi hyvin kauas tutkimuksen suorittamiseen vaadittavasta. Mahdollisuutta rekrytoida osallistujia kenttätutkimukseen selvitettiin kahden muun pelastuslaitoksen kanssa heikoin tuloksin. Tämän jälkeen ohjausryhmän kokouksessa todettiin, ettei kenttätutkimuksen toteuttamiselle tai sen korvaavalle tutkimukselle ollut nähtävissä toteuttamismahdollisuuksia. Tutkijoista riippumattomista syistä hankkeen pelastuslaitoksilla toteutettavaksi suunniteltua työaikamallien kenttä tutkimusta ei siten laajoista ponnisteluista huolimatta päästy toteuttamaan.
Hankkeen ohjausryhmään kutsuttiin laaja pelastustoimen edustus kumppanuusverkoston kautta sekä edustaja pelastustoimen uudistamishankkeesta. Tämä vahvisti hankkeen vaikuttavuutta ja varmisti eri näkökulmien mukaan ottamisen ja tutkimustiedon ja toimivien käytänteiden ja
hankkeessa esiin nousevien näkökulmien leviämisen pelastusalan työaikakeskusteluun Suomessa.
Myös hankkeen tiedotus ja sen ympärille virinnyt keskustelu lisäsi hankkeen vaikuttavuutta. Pelastusalan työaikoihin liittyviä haastatteluja ja kannanottoja julkaistiin useissa medioissa. Pelastusalan työaikoihin liittyviä tutkimustietoa ja ratkaisuja esiteltiin lisäksi mm. palopäällystöpäivillä ja pelastusalan työturvallisuuden ja työterveyshuollon ajankohtaispäivillä.