Pelastustoimen indikaattorit -hankkeessa tuotettiin esitys kansallisesta mittaristosta pelastustoimen tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Toteutuksen perustana oli pelastustoimen keskeisten toimijoiden tarvemäärittely ja tarpeita vastaavan mittariston yhteiskehittäminen.
Mittarimuodostuksen kannalta keskeisin ohjaava asiakirja oli pelastustoimen strategia ”Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – pelastustoimen strategia vuoteen 2025” ja sen kansallisten tavoitteiden kautta ilmennetty strateginen viitekehys pelastustoimen kehittämiseksi. Pelastustoimen keskeisten toimijoiden yhteisissä työpajoissa, haastatteluissa ja aihekohtaisissa työkokouksissa kerätyn aineiston perusteella määriteltiin kansalliset tarpeet arviointijärjestelmän rakentamiseen.
Kansallisen mittariston muodostamisessa poikkileikkaavina teemoina olivat asiakkuus ja toimintaympäristön nopea kehittyminen. Näistä lähtökohdista muodostettiin ennakointia painottava arviointirakenne, jonka avulla pelastustoimen kehittämiseen saadaan ajantasaista tietoa. Tunnistettujen mittaamistarpeiden, mittaamisen päätasojen sekä mittariston tuottaman tiedon yhteyttä kuvattiin mittarikartalla. Mittarikartta ilmensi tiedolla ohjaamisen kokonaisuutta, joka rakentui lainsäädännön, asiakkaan tarpeiden sekä palvelutasopäätösten rakentamalta lähtötasolta pelastustoimen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseen. Mittarikartta toimi muodostuvien mittareiden asemoimisen runkona ja mittareiden kehittämisellä tavoiteltavan kokonaisvaikuttavuuden havainnollistajana.
Esitetyn arviointijärjestelmän periaate on arvioimiseen perustuva jatkuva kehittämisen prosessi. Indikaattorein tuotettu systemaattinen ja yhteismitallinen tieto ohjaa pelastustoimen strategista kehittämistä sekä tuottaa tietoa pelastustoimesta yhteiskunnallisen turvallisuuden keskeisenä toimijana. Luotu arviointijärjestelmä on luonteeltaan dynaaminen, ja sitä kehitetään toimintaympäristön muutosten ja pelastustoimen kehittämistä ohjaavien merkittävien uudistushankkeiden (pelastustoimen uudistushanke, maakuntauudistus) luomia tietotarpeita vastaavasti.