Hanke toteutettiin 1.12.2012 – 31.3.2014 välisenä aikana Helsingin, Pirkanmaan, Pohjanmaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten sekä VTT:n yhteistyönä. Hankkeen koordinoijana toimi Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Hankkeen työryhmään kuuluivat Martti Honkala Pirkanmaan pelastuslaitokselta, Thomas Nyqvist Pohjanmaan pelastuslaitokselta, Jari Lepistö Jokilaaksojen pelastuslaitokselta, Kati Tillander, Ville Estlander, Ville Mensala ja Mikael Siitonen (22.11.2013 saakka) Helsingin pelastuslaitokselta sekä Antti Paajanen ja Tuula Hakkarainen VTT:stä.
Hankkeen toteutusta ohjaamaan perustettiin ohjausryhmä, johon kuuluivat edustajat sisäasiainministeriöstä, Kuntaliitosta, Helsingin, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Jokilaaksojen, Keski- Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen pelastuslaitoksista. Ohjausryhmän puheen-johtajana toimi Vesa-Pekka Tervo Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Hankkeen tulokset esitellään loppuraportissa. Raportti on julkinen ja ohjausryhmä on päättänyt esittää loppuraporttia julkaistavaksi Helsingin pelastuslaitoksen julkaisusarjassa. Hankkeen puitteissa järjestettiin riskianalyysipäivä yhteistyössä pelastuslaitosten verkoston riskianalyysityöryhmän kanssa. Tavoitteena oli varmistaa hankkeen tulosten käytettävyys ja hyödynnettävyys eri pelastuslaitoksilla sekä keskustella hankkeen tuloksista, johtopäätöksistä sekä niiden hyödyntämisestä pelastuslaitosten riskianalyyseissa.
Tilaisuuteen ilmoittautui 25 henkilöä 15:ltä eri pelastuslaitokselta. Tilaisuudessa pidettiin sekä luentoja että tarkasteltiin hankkeen tuottamia tuloksia harjoitusten muodossa. Kerätyn palautteen mukaan tilaisuus koettiin hyödylliseksi pelastuslaitosten riskianalyysityötä tekevien henkilöiden kannalta (asteikolla 1-6 (6= erittäin tarpeellinen) luento-osuudet koettiin tarpeellisiksi keskiarvolla 5,17–5,33 ja harjoitusosuus keskiarvolla 5,08). Vastaavien tilaisuuksien järjestäminen jatkossa koettiin tarpeelliseksi keskiarvolla 5,33.
Vaikuttavuus
Ohjausryhmän päätöskokouksessaan antaman palautteen mukaan tutkimushanke on tuottanut uutta tutkimustietoa, jota voidaan hyödyntää pelastustoiminnan palvelujen kohdentamisessa ja mitoittamisessa. Samalla tutkimus on synnyttänyt mallin ja työtavan, joiden edelleen kehittäminen ja tarkentaminen lukuisin eri variaatioin on jatkossa mahdollista. Ohjausryhmä piti erityisen myönteisenä tutkimushankkeen konkreettisuutta ja tehokasta hyödynnettävyyttä. Ohjausryhmän näkemyksen mukaan on poikkeuksellista, että tutkimushanke sitoutuu tulosten esittämiseen siinä muodossa, että jokainen pelastuslaitos kykenee niitä omalla alueellaan välittömästi soveltamaan.
Tämän tavoitteen vuoksi tutkimushanke muun muassa järjesti koulutustilaisuuden, jonka saama kiitettävä palaute osoitti tutkimushankkeen merkityksen pelastustoimen vaikuttavuustutkimusten sarjassa. Ohjausryhmä kiitti palautteessaan myös tutkimusraportin selkeyttä ja tarkkuutta, mikä tarvittaessa tarkoituksenmukaisella tavalla mahdollistaa jatkotutkimusten käynnistämisen sekä toisaalta objektiivisen keskustelun tutkimuksen tuloksista. Hankkeen vaikuttavuutta peilataan hakemusvaiheessa hankkeelle asetettuja vaikuttavuustavoitteita vastaan. Vaikuttavuustavoitteet rakentuivat Palosuojelurahaston valtakunnallisten vaikuttavuustavoitteiden pohjalle, jotka olivat:
A) Pelastustoimella on hyvä palvelukyky:
- hyvä turvallisuuskulttuuri,
- vähemmän onnettomuuksia,
- pienemmät vahingot,
- nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa sekä
- hyvä yhteistyö.
B) Tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa riittävästi toimialan kehittämisessä ja toiminnan kohdentumisessa tarvittavaa tietoa.