Jyväskylän kaupunki / Keski-Suomen pelastuslaitos – PERA II -jatkohanke

PERA II -jatkohanke oli nimensä mukaisesti jatkohanke 30.8.2015 päättyneelle PERA-hankkeelle. Päättyneessä PERA-hankkeessa oli kaksi päätavoitetta: pelastuslaitoksille soveltuvan turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän toteuttaminen verkkoympäristöön ja hankkeen sekä tietojärjestelmän jalkauttaminen pelastuslaitoksille PERA-koulutusten avulla. Tavoitteita ei saavutettu kaikilta osin ja siitä syystä laadittiin uusi hankesuunnitelma, jonka nimeksi tuli PERA II -jatkohanke.

Hankkeelle haettiin Palosuojelurahaston erityisavustusta, joka myönnettiin hakemuksen mukaisesti. PERA II -jatkohankkeen keskeisenä tavoitteena oli PERA – turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmän rakentaminen ja muokkaaminen niin, että se vastaa sovelletuin osin turvallisuusjohtamisen tietojärjestelmälle asetettuja vaatimusmäärityksiä. Jalkauttamisen tavoitteiksi asetettiin valmistuvien osioiden käyttökoulutus pelastuslaitoksille sekä jalkautumisen tukeminen sivutoimisille ja vapaaehtoisille palokunnille sopivan koulutusmateriaalin ja erilaisten tilaisuuksien avulla.

PERA II -jatkohankkeen lähtökohtana käytettiin Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämishanketta: Pelastustoimen työsuojeluriskien tunnistuksen ja arvioinnin menetelmän kehittäminen (2008). Keskeiset PERA II -jatkohankkeessa hyödynnetyt dokumentit olivat: PELA TURVA pelastustoimen työturvallisuuden arviointi- ja seurantajärjestelmän vaatimusmäärittely, määrittelykuvausdokumentti sekä riskinarviomenetelmä. Dokumenteista saatua tietoa sovellettiin pelastusalalle soveltuvammaksi tietojärjestelmän käyttäjien ja eri alojen asiantuntijoiden palautteiden perusteella.

Kehittämishankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin kohtalaisen hyvin. Hankkeen aikana valmistui rakenteeltaan työsuunnitelman mukainen PERA – tietojärjestelmä, joka muodostui kolmesta pääelementistä: riskinarvio- osio, dokumenttikirjasto- osio sekä poikkeamaraportointi-osio. Tietojärjestelmän valmistumiselle luotu aikataulu venyi kuitenkin niin paljon, että osa jalkauttamisen tavoitteista jäi toteutumatta.

Kokonaisuudessaan PERA II -jatkohankkeen läpiviennissä onnistuttiin kohtalaisen hyvin. Pelastuslaitokset sitoutuivat hankkeeseen hyvin ja tarve tietojärjestelmän valmistumiselle oli ilmeinen. Harmittavaa oli, että suurin osa tietojärjestelmän osioista saatiin julkaistua vasta juuri ennen hankkeen loppua. Tämä johti siihen, että pelastuslaitosten osallistuvuutta ja aktiivisuutta ei voitu ylläpitää siinä määrin kuin hankkeen kannalta olisi ollut suotavaa. Tästä huolimatta käyttäjien antama palaute kehittämistyöstä oli pääosin positiivista. Yhteenvetona voidaankin todeta, että hankkeen edetessä lisääntynyt tehtäväkokonaisuus saattoi sekä vaativuudessaan että määrässään ylittää hankkeeseen varatut resurssit.

PERA – tietojärjestelmän jatko turvattiin palkkaamalla ohjelmistosuunnittelija ohjelmiston ylläpitäjäksi ja kehittäjäksi. Keski- Suomen pelastuslaitos jatkoi ohjelmiston omistajana ja hallinnoijana. PERA II -jatkohankkeen välitön vaikuttavuus oli toimia keskustelun herättäjänä siitä, mitä toimivaan turvallisuusjohtamisen järjestelmään kokonaisuudessaan kuuluu, millainen on pelastusalan tämän hetkinen turvallisuuskulttuuri ja millaisin työkaluin sitä tulisi kehittää. Tietojärjestelmä voi toimia tulevaisuudessa hyvänä turvallisuuden johtamisen apuvälineenä, kunhan sen tuottamaa tietoa tulkitaan, käsitellään ja analysoidaan huolella. Hyvin ilmeistä on, että todellisen turvallisuuskulttuurin muodostuminen vaatii useita vuosia.

Lisätietoja hankkeesta voi kysyä hankkeen toteuttajalta.