Tutkimus koskee yhteiskuntataloudellisen kannattavuusarvioinnin perinteisten menetelmien sovellettavuutta pelastustoimen tietojohtamisessa ja alan palvelujen optimoinnissa. Työssä keskitytään kustannus-vaikuttavuus- ja kustannus-hyötyanalyysiin. Kartoitus menetelmien sovelluksiin osoittaa aihetta tutkitun vähän jopa kansainvälisesti, joten tutkimukselle on sekä käytännöllistä että akateemista tarvetta.
Menetelmien soveltuvuutta koetellaan pelastustoimen molemmissa päätehtäväluokissa, eli ennaltaehkäisevässä (eli proaktiivisessa) ja operatiivisessa (eli reaktiivisessa) toiminnassa. Tutkimuksen pääpaino on proaktiivisessa valvontatoiminnassa, johon kuuluvia määräaikaisia palotarkastuksia tarkastellaan sekä kustannus-vaikuttavuus- että kustannus-hyötynäkökulmasta. Operatiivista toimintaa tarkastellaan kustannus-hyötyanalyyttisesti toimintavalmiusajan muutosten vaikutusten osalta.
Analyyseissa yhdistetään kansallisen onnettomuus- ja resurssitietokanta Pronton onnettomuustietoja vuosilta 2008-2014, Merlot-tietojärjestelmän sisältämää valvontatietoa viideltä alueelliselta pelastuslaitokselta vuosilta 2008-2014 sekä kansallisen rakennustietokannan sisältämää tietoa kohderakennuksista. Tietokantojen yhdistely osoittautuu varsin haasteelliseksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että menetelmät ovat periaatteessa käyttökelpoisia pelastustoimen eri tehtävien vaikuttavuuden arvioinnissa ja että niillä pystytään tuottamaan alan johtamisen ja resurssienkäytön optimoinnin kannalta välttämätöntä tietoa. Määräaikaiset palotarkastukset osoittautuvat kustannusvaikuttavuudeltaan hyviksi, mutta aineisto-ongelmien vuoksi tulokset ovat merkitseviä vain joissakin rakennustyypeissä. Operatiivisen toiminnan osalta tulokset jäävät vielä ohuemmiksi, koska toimintavalmiusajan muutoksen ja toiminnan nettohyödyn kausaalisuhdetta on erittäin vaikea arvioida lukuisten epävarmuustekijöiden vuoksi.
Tärkeä tulos on, että molempien analyysimenetelmien edellyttämät luotettavat vaikuttavuusestimoinnit vaativat alan tietoaineiston ja tiedonkeruun kehittämistä. Nykyisellään menetelmien sovellettavuus kärsii merkittävästi aineisto-ongelmista. Tutkimuksessa eritellään näitä rajoitteita ja tuodaan esiin kehittämistarpeita ja tarvittavia toimenpiteitä menetelmien sovellettavuuden parantamiseksi.