Pelastusryhmän ensitoimenpiteisiin kuuluvat selvitykset sammutustehtävissä -hankkeessa tuotettiin uusia esityksiä sammutustyön selvitysmalleiksi pelastustoiminnassa. Hankkeessa testattiin erilaisia ratkaisuja käytännön testeissä 30.5.2017, 5.-8.6.2017, 3.7.2017, 11.7.2017, 4.8.2017 ja 1.10.2017.
Selvitysmallien alkuperäinen idea on siinä, että on olemassa malleja, jotka ovat ennalta määriteltyjä ja harjoiteltuja toimenpiteitä, joita pelastusryhmä alkuvaiheessa tulipalotilanteessa välittömästi toteuttaa. Perusselvityksessä tehdyllä letkuselvityksellä voidaan tuottaa riittävän suuri vesivirta, jolla useimmat tulipalot saadaan hallintaan. Tilanteen laajentuessa voidaan perusselvitykseen liittää lisäselvityksiä. Selvitykset jaetaan alku- ja lisäselvityksiin. Alkuselvitysten tarkoituksena on tehdä kalustoselvitys, joka mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisen.
Tilannepaikalla selvityksiin menee aikaa ja olisi tärkeää päästä nopeasti palokohteessa tekemään pelastus- ja sammutustoimenpiteitä. Täydentävät sammutusmenetelmät voivat osaltaan helpottaa tätä ongelmaa.
Hankkeen myötä perusselvitysmallien rinnalle on otettu käyttöön täydentäviä sammutusmenetelmiä, jotka on integroitu vanhoihin tuttuihin selvitysmalleihin. Pelastusryhmän tehtäväjakoa on muutettu siten, että pyritään jo selvitysvaiheessa toimimaan etupainotteisesti käyttäen käsisammuttimia tai muita alkusammutusvälineitä. Tilanteessa voidaan myös jouhevasti siirtyä tekemään perusselvitystä koko miehistöllä ja unohtaa käsisammuttimet, jos tilanne näin vaatii. Rakennusten tekniset ratkaisut kannattaa huomioida selvitysmalleissa. Tällaisia ovat esimerkiksi nousujohtojen käyttö, savunpoistojärjestelmät, palokunnan sammutusreitit sekä vesisprinklerisammutusjärjestelmät.
Letkukelalaitteet ovat lisääntyneet kärkiyksiköihin omana laitteena asennettuna tai integroituna sammutusautoihin. Letkukelalaitteen selvitys vaatii oman selvitysmallinsa. Ohutta nihkeää letkua suoraan kelalta kerrokseen on hankala selvittää tilanteissa, joissa kerroksia on paljon tai jos selvitysreitti on mutkikas.
Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa ensitoimenpiteisiin kuluvalla ajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tiedusteluun ja sellaiseen kalustoselvitykseen, joka mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan aloittamisen. Tehokkaan pelastustoiminnan katsotaan alkavaksi, kun tulipalossa vesi on työparin (pelastusparin) suihkuputkella. Tehokkaan pelastustoiminnan voidaan katsoa myös alkaneen, jos tilanteeseen päästään käsiksi nopeilla täydentävillä sammutusmenetelmillä. Näillä nopeilla menetelmillä voi olla ratkaiseva merkitys ihmisen pelastamisessa ja tilanteen saamisessa hallintaan. Selvää on, että silloin, kun tilanne saadaan hallintaan vain riittävällä vesivirralla palon ollessa kehittynyt pitkälle, täydentävät sammutusmenetelmät eivät täytä tuota tehokkaan pelastustoiminnan määritelmää.
Hankkeessa tuotettiin uusi koulutusmateriaali pelastusalan tutkinto- ja täydennyskoulutukseen niin vakinaiselle henkilöstölle kuin sopimuspalokuntien käyttöön. Lopputuloksena saatiin Pelastusopiston sähköiseen oppimisympäristöön Moodleen. Sen lisäksi julkaisusta painettiin kirjallinen versio Pelastusopiston julkaisusarjassa.