Pelastustoimen tilastojen mukaan rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista noin joka kuudes eli 15 – 17 % liittyy jollain tavalla tulisijoihin ja savuhormeihin. Tällaisten tulipalojen lukumäärä vaihtelee vuosittain 770 – 1 000:n välillä. Tampereen teknillisen yliopiston Palolaboratorion toteuttamassa tutkimuksessa haluttiin selvittää, onko palovahinkojen määrää mahdollista vähentää vertaamalla Suomen tulisijoja ja savupiippuja koskevia säännöksiä naapurimaiden vastaaviin ja ottaa oppia mahdollisesti löydetyistä eroavaisuuksista ja hyvistä käytännöistä.
Hankkeen laajuuden ja keston perusteella tutkimusaihe rajattiin asuinrakennuksiin ja kiinteää polttoainetta, lähinnä puuta käyttäviin tulisijoihin. Tutkimus toteutettiin vuosina 2017 ja 2018, ja kansainvälisiksi vertailumaiksi valittiin Norja, Ruotsi, Saksa ja Viro. Palosuojelurahaston lisäksi tutkimukseen osallistuivat myös ympäristöministeriö, sisäministeriö ja Tukes.
Tutkimuksessa selvitettiin kirjallisuuslähteiden ja digitaalisten lähteiden avulla eri maiden säännöstöä, viranomaistahoja sekä eri tahojen vastuita ja osallistumista tulisijojen ja savupiippujen suunnittelun, toteutuksen ja huollon valvontaan. Selvitystä täydennettiin haastattelemalla Viron, Saksan, Norjan ja Ruotsin viranomaistahoja sekä nuohoojaorganisaatioita. Kaikkien selvityksessä mukana olleiden maiden, mukaan lukien EU:hun kuulumaton Norja, aihetta koskevat säädökset perustuvat EU:n yhteiseen lainsäädäntöön. Tästä syystä säännösten välillä ei ilmennyt merkittäviä eroja.
Esille nousi Suomen muita maita korkeampi savupiippujen lämpötilaluokkavaatimus T600, jota erityisesti saksalaiset haastateltavat pitivät liian vaativana. Eri maiden käytänteistä löytyi suurempia eroja ja kansainvälisissä vertailumaissa nuohoustoimi kuuluu kuntien vastuualueeseen, on pitkälle säädeltyä ja valtuutettujen nuohoojien vastuut ja valtuudet ovat suurempia kuin Suomessa tällä hetkellä. Haastatellut olivat tyytyväisiä käytäntöihinsä ja pitivät niitä hyvin järjestettyinä, valvottuina ja toimivina.
Hankeen lopulla selvityksen tulokset esiteltiin ja niistä keskusteltiin alan toimijoille suunnatussa workshopissa, jossa myös arvioitiin aihealueen keskeisiä ongelmia ja kehitystarpeita. Tutkimus on pyritty raportoimaan niin, että se toimisi hyödyllisenä taustainformaationa Suomessa parasta aikaa käynnissä oleville tulisijoja ja savupiippuja koskeville standardien ja ohjeiden uudistustyölle.