Tutkimushankkeessa kehitettiin voimakkaasti nosteisten savukaasujen leviämismalliohjelmistoa BUOYANT, joka on suunniteltu pelastustoimien johtamisen tueksi viranomaisille ja pelastusalan toimijoille. Ohjelmistolla arvioidaan tulipalojen seurauksena syntyviä haitallisia pitoisuuksia ilmakehässä. Ohjelmisto soveltuu myös riskinarviointiin sekä koulutus- ja harjoitustilanteisiin. Sillä voidaan tuottaa aiempaa tarkempia ja luotettavampia savukaasujen leviämisennusteita pelastustoimen tarpeisiin.
Kehitystyö jakautui neljään osaan:
- tulipalojen ominaisuuksien arviointi ja luokittelu
- leviämismallien sovittaminen Suomessa tapahtuville tyypillisille paloille
- säämallien ennusteiden yhdistäminen leviämismalliohjelmistoon ja
- pelastuspalvelun tarpeisiin soveltuvan työkalun suunnittelu, toteutus ja testaus.
Tutkimuksessa arvioitiin ja luokiteltiin maassamme aiemmin tapahtuneita paloja hyödyntäen Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilastoa PRONTO. Hankkeessa kehitettiin uudet palojen lähialuetta kuvaavat lähdetermimallit sekä metsä- että lammikkopaloille. Nämä osamallit tuottavat lähtötiedot nousulisä- ja leviämismallille.
Verkkoselainpohjainen käyttöliittymä FLARE (Fire pLume model for Atmospheric concentrations, plume Rise and Emissions) mahdollistaa HARMONIE-säämallin ennusteiden tosiaikaisen käytön. Käyttäjän tulee määritellä ainoastaan päästöön liittyvät tiedot. Sääaineistojen automaattinen hyödyntäminen nopeuttaa käyttöä ja vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta.
Malli hyödyntää lähtötietoinaan myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsävaratietoja, joita on olemassa koko Suomen alueelle. Ohjelma soveltaa koordinaattijärjestelmää WGS 84 (World Geodetic System). Kartta-aineistona käytetään Maanmittauslaitoksen avoimesti saatavia karttoja. FLARE-sovellusta suositellaan käytettäväksi Google Chrome ja Mozilla Firefox selaimien uusimmilla versioilla.
Mallin ennustamia tuloksia on verrattu Yhdysvalloissa tehtyihin metsäpalo- sekä muissa maastopalokokeissa mitattuihin pitoisuuksiin. Mallin ennustamat tulokset vastaavat yleisesti ottaen sangen hyvin mainittuja kokeellisia tuloksia, joskin ne hiukan yliarvioivat hiilimonoksidin pitoisuuksia.
Käytännön pelastustehtävissä korostuu ohjelmiston soveltuvuus operatiivisiin tehtäviin. Käyttäjäpalautetta hyödynnetään jatkokehityksessä, joka tulee ensi vaiheessa keskittymään luotettavuuden ja käytettävyyden parantamiseen. Toimenpiteet riippuvat myös kehitys- ja tutkimusrahoituksesta seuraaville vuosille.
Hankkeen aikana tuli ilmi selkeitä jatkokehitystarpeita, joita ei kuitenkaan ehditty vielä hankkeen keston aikana toteuttaa. Erityisinä parantamiskohteina on tulostuksen laajentaminen käsittämään myös hiukkaspitoisuudet. Tulostuksessa olisi havainnollisempaa ottaa huomioon myös pitoisuuksien korkeusjakauma. Lähellä maanpintaa esiintyvien pitoisuuksien esittämistä voitaisiin myös muuttaa, siten että mallin tulostus olisi havainnollisempi.