Suomen Palopäällystöliitto toteutti Henkinen työsuojelu ja jälkipurku -hankkeen 1.8.2018–31.12.2019. Hanke kartoitti aluksi pelastustoimen henkiseen työsuojelun ja jälkipurun vastuuhenkilöitä selvittääkseen niiden nykytilaa. Kartoituksen jälkeen yhteistyö lähti hyvin käyntiin muutaman pelastusalueen kanssa. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä kahdenkymmenen pelastusalueen henkilöstön kanssa.
Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa toteutti maailmanlaajuisesti tiettävästi ensimmäistä kertaa pelastusalan oman post-traumatyöpajan. Työpajaan osallistui 12 henkilöä pelastuksesta ja ensihoidosta. Osallistujat valikoitiin työpajaan hakemusten perusteella. Post-traumatyöpaja oli kolmen päivän mittainen internaatti, jossa osallistujien traumaattisia työtehtäviä tai kumulatiivista stressiä käsiteltiin psykoedukaation, vertaistuen ja psykoterapeuttien toimesta.
Viranomaisyhteistyötä tehtiin Pohjanmaan poliisin, rajavartioston sekä hätäkeskuslaitoksen kanssa. Hankkeessa järjestettiin Pohjanmaan poliisin mallin mukaisia vertaispurkuohjaajakoulutuksia. Keski-Suomen pelastuslaitoksella pidetyt koulutukset keväällä ja syksyllä 2019 olivat suosittuja. Koulutuksissa käsiteltiin vertaispurkua, tehtiin simulaatioharjoituksia, tutustuttiin maadoituskeinoihin sekä käytiin läpi erilaisia jälkipurkutoimia defusing-istuntojen lisäksi. Koulutusten jälkeen hankkeessa on järjestetty vertaispurkukoulutuksia Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten jälkipurkuohjaajille. Jälkipurkuohjaajille järjestettiin valtakunnallinen täydennyskoulutus Espoossa, jossa oli osallistujia kymmeneltä eri pelastusalueelta.
Hanke tuotti asiantuntijahaastatteluista videoita, jotka ovat nähtävissä Suomen Palopäällystöliiton YouTube-kanavalla. Haastattelut käsittelevät muun muassa traumaattisten tilanteiden jälkeisiä toimia, psykoedukaatiota, itsetuhoisuutta sekä työterveyshuoltoa.
Henkinen työsuojelu ja jälkipurku hankkeessa haasteellista oli, ettei kaikilla päättäjillä ole substanssiosaamista tai kiinnostusta henkisen työsuojelun edistämiseen pelastustoimessa. Työntekijätason saavuttaminen Palopäällystöliiton kautta oli niin ikään haastavaa. Yllätyksellinen havainto oli, kuinka iso vastuu pelastusalan työhyvinvoinnista on ensihoidon henkilöstöllä.
Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hanke otettiin jopa yllättävän hyvin vastaan pelastusalalla. Kiinnostus hanketta kohtaan kasvoi jatkuvasti. Siitä esimerkkinä on projektipäällikön palkitseminen Vuoden palomiehenä. Hankkeen onnistumisesta kertoo, että se sai kahden vuoden jatkorahoituksen MentalFirefFit nimellä.
Voidaan todeta, että Henkinen työsuojelu ja jälkipurku pelastustoimessa -hanke onnistui tavoitteissaan hienosti. Traumaattisten tilanteiden jälkeisiä toimia kehitettiin, traumatietoisuutta lisättiin ja puhumisen kulttuuria saatiin madallutettua monella pelastusalueella. Hanketietoisuuden kasvaessa sain paljon erilaisia yhteydenottoja useista kanavista. Kaikki palautteet olivat hyvin positiivisia hanketta ja MentalFireFit-teemaa kohtaan. Usein mainittiin, että vihdoin tärkeä asia nostetaan esille.