Sprinklatun terveyskeskuksen polttokokeet -hankkeessa tutkittiin sairaalaympäristössä olevan sprinklerijärjestelmän tehokkuutta potilashuoneessa syttyvän palon sammuttamisessa, rajoittamisessa ja palavassa huoneessa olevien ihmisten suojaamisessa.
Polttokokeet tehtiin Sysmän kunnan terveyskeskuksessa lokakuussa 2018 välittömästi sen jälkeen, kun terveyskeskuksen toiminta oli siirtynyt pois tiloista. Tilojen sprinklerijärjestelmä oli suunniteltu standardin SFS 5980 mukaisesti ja se oli asennettu vuonna 2012.
Potilashuoneissa tehdyissä polttokokeissa käytettiin kolmen tyyppistä palokuormaa. Ensimmäinen oli asuntosprinklereiden testistandardin UL 1626 mukainen, vaahtomuovipatjoista ja vanerilevyistä koostuva palokuorma. Toisessa ja kolmannessa koetyypissä (pieni ja suuri tekstiilipalo) palokuormana oli käytettyjä sairaalatekstiilejä esimerkiksi työvaatteita, peittoja ja lakanoita. Kokeen alkaessa suljetussa potilashuoneessa oleva paineilmalaitteilla varustettu palomies sytytti altaan ja kangassuikaleet kaasupolttimella.
Standardin UL 1626 mukainen koe toistettiin 14 kertaa sprinklerijärjestelmällä ja kahdesti suljetulla sprinklerijärjestelmällä (vapaapalo). Molempia tekstiilipalokokeita (pieni ja suuri) tehtiin kuusi kertaa sprinklerijärjestelmällä ja yhden kerran suljetulla sprinklerijärjestelmällä (vapaapalo). Jokainen koe kesti 15 minuuttia, mikä vastaa palokunnan keskimääräistä kokonaistoimintavalmiusaikaa Suomessa.
Kokeissa mitattiin paloissa muodostuvien kaasujen lämpötilaa ja analysoitiin kaasujen koostumusta ja eri yhdisteiden pitoisuuksia. Palossa muodostuvien ärsyttävien ja tukahduttavien kaasujen vaikutusta henkilön toimintakykyyn arvioitiin Fractional Effective Dose (FED) ja Fractional Irritating Concentration (FIC) menetelmillä.
Tulokset osoittivat, että sprinklerit antoivat lisäaikaa potilashuoneen evakuointiin ja käytännössä poistivat koko osastoon leviävän palon mahdollisuuden. Sprinkleri rajoitti paloa kaikissa tapauksissa ja sammutti sen täysin 23 %:ssa paloista, pitäen lämpötilan alhaisena ja estäen merkittävän ylipaineen muodostumisen.
UL 1626 -standardin mukaisessa palossa ja suuressa tekstiilipalossa pelastuslaitoksen saapumista odottavan potilaan mahdollisuus selvitä hengissä kasvoi sprinklauksen myötä 0–20 %:sta 60–100 %:iin. Suuri vaihteluväli johtuu lähinnä FED-menetelmään liittyvistä epävarmuuksista. FED-indeksin kehittäminen ja laadukkaampi soveltaminen paloanalyyseissä on tärkeä jatkotutkimuksen aihe.
Hanke toteutettiin vuosina 2018–2019 VTT:n, Aalto-yliopiston, Sysmän kunnan ja Suomen Palo-päällystöliiton yhteistyönä.