Kesällä 2018 paloi paljon metsää. Uutisotsikoihin nousivat etenkin lukuisat Ruotsin suuret metsäpalot, joiden sammuttamiseen maa sai apua ulkomaita myöten ja joissa metsää paloi yhteensä lähemmäs 25 000 hehtaaria. Myös Suomessa metsäpalot pitivät palokunnat kiireisinä, kun kesän aikana maassa syttyi yli 2 000 metsäpaloa. Suomessa palot onnistuttiin kuitenkin sammuttamaan tehokkaasti ja kesän metsäpalojen paloala jäi noin 1 200 hehtaariin. Tämä kuvastaa yleisemminkin eroa metsäpalojen esiintymisessä Suomen ja Ruotsin välillä viimeisten reilun 20 vuoden aikana. Maiden pinta-alaan suhteutettuna metsäpaloja syttyy molemmissa maissa keskimäärin suunnilleen yhtä paljon, mutta yli 100 hehtaarin paloja on Ruotsissa sattunut yli kymmenen kertaa enemmän kuin Suomessa. Eron uskotaan johtuvan pitkälti viranomaisten organisaatiorakenteiden eroista maiden välillä. Mikäli paloalat halutaan pitää pieninä ja sammuttaa palot mahdollisimman vähällä vaivalla, on ensiarvoisen tärkeää löytää alkavat palot ja päästä palopaikoille sammutuskalustolla mahdollisimman nopeasti.
Vaikean metsäpalokesän taustalla oli poikkeuksellisen lämmin ja kuiva sää. Koska ilmaston lämpenemisen ennakoidaan kasvattavan metsäpaloriskiä Pohjois-Euroopassa, kiinnostava kysymys on, miten tavallisia yhtä vaikeat metsäpalokesät tulevat olemaan tulevaisuudessa. Tämän selvittämiseksi arvioitiin ensin kesän 2018 olosuhteita vastaavan metsäpaloriskin toistuvuusaika Pohjois-Euroopassa vuosien 1979–2019 sääolosuhteiden perusteella. Sitten arvioitiin, miten yhtä vaikeiden metsäpalokesien toistuvuusaika tulee Suomen alueella muuttumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kuluvan vuosisadan aikana.
Metsäpaloriskin toistuvuusaika-arvion perusteella kesällä 2018 olosuhteet todellakin olivat poikkeuksellisen paloherkät laajalti Pohjois-Euroopan alueella. Monin paikoin yhtä paloherkät olosuhteet toistuvat keskimäärin harvemmin kuin kerran 50 vuodessa. Ruotsissa olosuhteet olivat ehkä vielä hieman poikkeuksellisemmat kuin Suomessa, mutta eivät niin selvästi, että se selittäisi miksi Ruotsissa paloi paljon enemmän metsää kuin Suomessa. Suomessa metsäpaloriski oli erityisen korkea myös kesällä 2006, jolloin sekä metsäpalojen lukumäärä että paloissa palanut pinta-ala olivatkin vielä jonkin verran suurempia kuin kesällä 2018.
Arvioitaessa ilmastonmuutoksen vaikutusta metsäpaloriskiin ilmastomallien tulosten perusteella, havaittiin eri ilmastomalleihin perustuvien arvioiden vaihtelevan suuresti. Ilmaston lämpenemisen odotetaan kuitenkin kasvattavan metsäpaloriskiä, mutta kesien 2006 ja 2018 kaltaisia metsäpalokesiä esiintyy tulosten mukaan vielä lähivuosikymmeninä vain harvoin. Kuitenkin mikäli ilmaston lämpeneminen jatkuu voimakkaana koko vuosisadan, voi vastaavan kaltaisia tai vielä vaikeampiakin metsäpalokesiä vuosisadan lopulla esiintyä ehkä jopa useampia joka vuosikymmen. Tällöin palojen tehokas sammuttaminen voisi olla vaikeaa etenkin autioituvilla syrjäseuduilla, joilla palojen sammuttaminen on Suomessa pitkälti paikallisten vapaapalokuntien harteilla.