Valtakunnallinen palokuntanuorten leiri järjestetään neljän (4) vuoden välein ja Eldis 22 oli järjestyksessään 18. valtakunnallinen suurleiri. Koulutusleirit ovat olleet ennen koronaa käytännössä ainoa paikka, missä on voinut suorittaa palokuntanuorten koulutusjärjestelmän mukaisia kursseja. Koronan vaikutuksen takia ei ole kahteen vuoteen voitu järjestää alueellisia koulutusleirejä, joten nuorille oli patoutunut tarvetta suorittaa kursseja.
Keväällä 2020 kolme pelastusliittoa (Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbund FSBR, Helsingin Pelastusliitto HELPE ja Uudenmaan Pelastusliitto UPL) päättivät yhteisten tunnusteluiden jälkeen hakea yhdessä seuraavan suurleirin järjestämisvastuuta. Muita hakijoita järjestäjäksi ei tullut ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) hallitus päätti, että seuraavan suurleirin järjestäjänä toimivat edellä mainitut kolme pelastusliittoa yhdessä. Valtakunnallisella tasolla kansainvälinen suurleiri tiedostettiin olevan vuoden 2022 suurin pelastusalan tapahtuma.
Suurtapahtuman järjestämisessä on aina mukana monia eri tahoja palokuntatoiminnasta ja sen ulkopuolelta. Leirin rakentaminen on myös useamman vuoden prosessi ja se vaati merkittävää panostusta niin vapaaehtois-, kuin järjestö- ja pelastusliittotyöltä. Suurleirin vaikutus on valtakunnallisesti merkittävä, sillä leiriprojektin tuloksella tavoiteltiin liki kolmasosaa kaikista palokuntanuorista ja heidän ohjaajistansa. Leirin nähdään myös vaikuttavan sopimuspalokuntalaisten määrään tulevaisuuteen siellä järjestettävän tarkoituksen mukaisen koulutuksen takia.
Pelastusliitot perustivat esivalmistelutyöryhmän selvittämään rahoitushakuja, projektipäällikkörekrytointia ja leiripaikkaa keväällä 2020. Työryhmään kuuluivat Samuel Siliin, Sari Tuuri-Salonen ja Pekka Tervala. Esivalmistelutyöryhmä laati sekä Palosuojelurahaston että Jenny ja Antti Wihurin rahaston avustushakemukset. Valmistelutyön ohella pelastusliitot muodostivat leiriprojektille ohjausryhmän, joka aloitti työskentelyn toukokuussa 2020. Ohjausryhmään kuuluivat jokaisesta järjestävästä pelastusliitosta ja SPEK:stä kaksi edustajaa sekä leiripäälliköt ja projektipäällikkö. Kesäkuussa 2020 esivalmisteluryhmän esityksestä ohjausryhmä valitsi projektipäälliköksi Valtteri Tervalan ja leiripäälliköksi Samuel Siliinin sekä leirin varapäälliköksi Sabina Holopaisen. Yhteishankkeen toteutuksen hallinnollisen vastuun otti Uudenmaan Pelastusliitto ry.
Leiriorganisaatio muodostettiin heti projektin alussa ja päädyttiin ratkaisuun, missä toimialoja muodostettiin 8 kappaletta. Toimialoja oli huolto, keittiö, kansainvälinen toiminta, koulutus, ohjelma, toimisto, turvallisuus ja viestintä. Elokuussa 2020 avattiin haku leirin toimialapäälliköiksi. Avoimen haun rinnalla toteutettiin suorarekrytointia ja leiritoimikunta valittiin lokakuun lopussa. Leirin suunnittelutyötä tukemaan päätettiin rekrytoida kuusi 14–17-vuotiasta palokuntanuorta kokemusasiantuntijaksi.
Leiritoimikunta aloitti työskentelyn marraskuussa 2020. Yhteensä leiritoimikunta kokoontui projektin aikana 25 kertaa, joista 11 kertaa etäyhteyksin ja 14 kertaa lähitapaamisena. Ohjausryhmä kokoontui 14, joista vain yhden kerran lähitapaamisena.
Ajatuksiin uusien toimintatapojen löytymisestä kannustettiin leiriprojektin alusta alkaen. Koulutuksen toteutusta pohdittiinkin heti alusta alkaen uudella tavalla. Erilaisten keskustelujen kautta heräsi ajatus koulutusten vahvasta keskittämisestä eri teemojen alle. Palokuntanuorten opetussuunnitelma ja kaikkien kurssien koulutukset käytiin lävitse oppi- ja harjoitustuntikohtaisesti. Tämän tarkastelun perusteella teemoja muodostui yhteensä 8 kappaletta, joita olivat arjen turvallisuustaidot, viestiliikenne ja hätäilmoitus, putoamisvaarallisella alueella työskentely (pvat), ensiapu, tieliikennepelastaminen ja raivaus, sammutus- ja konemiestaidot, varautuminen sekä vesipelastus.
Jokaiselle teemalle suunniteltiin leirialueelle oma koulutusalue, joita kutsuttiin teemapuistoiksi. Näihin teemapuistoihin koottiin kouluttajat ja tarvittava kalusto sekä rakennetaan erilaisia teeman koulutusta tukevia innostavia koulutusympäristöjä. Ajatuksena oli taata jokaiselle nuorelle laadukas ja tasapuolinen koulutus. Jokaisesta teemapuistosta luotiin internetsivuille lyhyt esittely, jossa kerrottiin teemapuiston sisältämistä koulutuksista, pääasiallisista kohderyhmistä ja teemapuistossa käytettävästä kalustosta. Palautteiden perusteella koulutusten toteutus leirillä teemapuistojen kautta todettiin onnistuneena. Perusajatus nähtiin hyvänä ja edelleen kehittämistä kannatettavana. Hyviä puolia olivat, että kalusto, koulutuspaikat ja kouluttajat olivat pysyviä.
Koulutustoimiala halusi järjestää ja tarjota koulutuksia myös ennen itse leiriä. Etäkoulutuksien järjestämiseen kannusti mm. korona-aikana räjähdysmäisesti lisääntyneet etäkoulutukset ja niihin tottuminen. Koulutuksilla haluttiin myös antaa lisätukea ja eväitä palokuntanuorten kouluttajilla ja ohjaajille sekä osaltaan myös valmistella heitä ennakkoon leiriä varten. Koulutuksia mainostettiin useasti erilaisten medioiden kautta ja mainokset olivat näyttäviä. Koulutukset, perehdytystilaisuudet ja itseopiskelu-/perehdytysmateriaalit olivat erinomaisia, mutta niihin saatiin valitettavan vähän osallistujia. Erätauko-koulutus keräsi vain 5 osallistujaa, 1. verkkoluento 67, 2. luento 25 ja 3. luento 21 osallistujaa. Yhteensä luennot keräsivät kuulijoita reilut sata osallistuja ja kaikkia kolmea tallennetta on katsottu jälkikäteen yhteensä 162 kertaa.
Päiväleiritoiminta oli yksi pääyhteistyökumppani Helsingin kaupungin kanssa tehty projekti. Päiväleirin ajatus oli tarjota sellaisille nuorille, jotka eivät vielä ole palokuntanuorisotoiminnassa mukana, mahdollisuus tutustua palokuntanuorten leiriin ja palokuntanuorisotoimintaan. Yhtenä ajatuksena oli järjestää nuorille kokonaisuus palokuntatoiminnan ympärille, mikä olisi alkanut jo ennen leiriä keväällä 2022. Suunnitelmissa oli tarjota tutustumisia muun muassa helsinkiläisiin sopimuspalokuntiin, pelastuslaitokseen ja palomuseoon. Leirin lähestyessä todettiin, että resurssit eivät olleet riittävät ennen leiriä järjestettävään ohjelmaan ja nuorten tavoittaminen asetti osaltaan haasteita. Markkinointi olisi vaatinut leirin osalta huomattavasti enemmän panosta ja aktiivisuutta päiväleiritoiminnan onnistumiseksi. Seuraavaksi olisi tärkeää pohtia yhdessä nuorten kanssa, jotka eivät vielä ole palokunnassa, että mikä saisi nuoret osallistumaan päiväleirille tai ylipäänsä tutustumaan palokuntanuorten leirille.
Yhdenvertaisuusteema omana tiiminä oli palokuntaleirillä kokonaan uusi. Onnistuimme tuottamaan paljon materiaalia ja tukiohjeita leiriläisten käyttöön sekä kertomaan niistä myös somen ja leirikirjeiden välityksellä. Myös toimihenkilöiden itseopiskelukoulutuksen tehneiden määrä oli suhteellisen hyvä. Itseopiskelutoimintamalli on hyvä mutta ennen leiriä järjestettäviin perehdytystilaisuuksiin on hyvä panostaa jatkossa enemmän.
Vierailupäivän ennakkoilmoittautumisen teki kaikkiaan 1067 perhekuntaa ja yhteensä 2145 henkilöä (1596 aikuista ja 549 lasta). Ilmoittautuneiden vierailijoiden määrä oli lopulta suurempi kuin ennakkoon ilmoittautui. Lopullinen osallistuja-arvio on 3000–3500 vierailijaa. Leirin lopullinen osallistujavahvuus oli 2245 henkilöä. Osallistujamäärä oli kokonaisuudessaan suurempi koska leirillä oli useampia osallistujia, jotka osallistuivat erimääriä leiripäiviä. Leiriläisistä 65% oli miehiä, 35 % naisia ja 0,06 % muun sukupuolisia tai henkilöitä, jotka eivät halunneet ilmoittaa sukupuoltaan. Nuoria leiriläisistä oli 1481 ja aikuisia 764. Kansainvälisiä leiriläisiä oli 384 neljästä eri maasta. Kurssin suoritti leirillä yhteensä 1413 nuorta. Suurimmat kurssit olivat International Rescue -kurssi (283 kurssilaista), tasokurssi II (200 kurssilaista) ja tasokurssi III (185 kurssilaista).