Hankkeen tarkoituksena oli selvittää pelastuslaitosten tämänhetkiset sammutusasujen, paineilmalaitteiden ja elektronisten laitteiden puhdistustekniikat haastattelututkimuksen avulla sekä
testata käytännön pesukokeilla erilaisten pesumenetelmien puhdistustehokkuutta altistuneiden varusteiden dekontaminoimiseksi.
Palotakkien pesumenetelmistä testattiin perinteistä vesipesua, vesipesua yhdistettynä otsonointi- tai vetyperoksidikäsittelyyn sekä uutena tekniikkana pesua nestemäisellä hiilidioksidilla (LCO2). Myös otsonivesipesua (LO3) testattiin omana tekniikkanaan.
Paineilmahengityslaitteiden kasvomaskien puhdistusmenetelmistä testattiin perinteistä käsinpesua sekä ruisku- ja rumpupesutekniikkaa. Lämpökamerat pintapyyhittiin kahdella erilaisella pintapyyhintäliinalla ja osa kameroista puhdistettiin kaasumaisella vetyperoksidikäsittelyllä. Lisäksi tarkastelimme kameroiden suojapussien rumpuvesipesun vaikutusta puhdistustehokkuuteen. Saatujen tulosten perusteella laadittiin suositus ja ohjeistus pelastuslaitoksille, kuinka kalusto- ja varustehuolto tulisi järjestää, jotta pelastajien altistuminen kemiallisille tekijöille pidettäisiin hallinnassa.
Tulokset:
Haastattelututkimus osoitti, että pelastuslaitoksilla on ohjeistus ja suositukset altistumisen minimoimiseksi. Suurin osa pelastuslaitoksista on pystynyt toteuttamaan tilaratkaisut Puhdas
paloasema -hankkeen periaatteiden mukaisesti, jolloin likainen ja puhdas tila on pystytty pitämään erillisinä. Merkittävä osa laitoksista on ohjeistanut myös paloasujen sekä varusteiden riisumis- ja käsittelykäytännöt. Altistuneet varusteet kuljetetaan palopaikoilta yleisimmin säkkeihin eristettynä, ja säkit kuljetetaan joko erillisellä peräkärryllä tai kalustotilassa.
Palopukujen pesukäytännöt olivat myös yhteneviä ja suurin osa laitoksista pesee palopuvut 60 °C lämpötilassa nykysuositusten mukaisesti ja likaantumisasteeltaan erilaiset varusteet (palopuku, väliasu ja siviilivaatteet) pestään eri koneissa sekä putoamissuojaimet irrotetaan ennen pesua. Monilla laitoksilla on mahdollisuus myös otsonointikäsittelyyn, mutta se ei ole vielä rutiinikäytössä ja sitä käytetään enimmäkseen epämiellyttävän hajun poistoon. Altistuneet paineilmahengityslaitteiden kasvomaskit pestään pääsääntöisesti käsin ja lämpökamerat pyyhitään pintapuhdistustekniikalla joko puhdistusliinoin tai pintapuhdistusainein.
Käytännön testien tulokset osoittivat, että altistuksen jälkeen palotakeissa lähes jokaisen yksittäisen mitatun PAH-yhdisteen pitoisuus ylitti EU-komission raja-arvon 1 mg/kg yksittäisille PAH-yhdisteille. Vesipesun jälkeen PAH-yhdisteiden profiili pysyi samanlaisena ja pesusta huolimatta usean PAH-yhdisteen pitoisuus edelleen ylitti EU-komission raja-arvon. Lisäksi tulokset osoittivat, että vesipesun lämpötilan nostaminen 40 °C:sta 60 °C:een ei lisännyt merkittävästi puhdistustehokkuutta. Vesipesun puhdistustehokkuus ulko- ja sisäkerroksien osalta oli keskimäärin 55 %, lisävetyperoksikäsittelyn 61 %, otsonivesipesun 71 %, LCO2:n 74 % ja lisäotsonoinnin 84 % arvioitaessa niitä PAH-yhdisteiden puhdistumistehokkuudella. Tarkasteltaessa keskikerrosten pesutulosta nestemäisen hiilidioksidipesun puhdistustehokkuus oli 84 % ja muiden tekniikkojen enintään 31 %.
Oksi-PAH yhdisteiden puhdistustehokkuus puolestaan LCO2-tekniikalla oli keskimäärin 90 %. Vesipesulla päästiin 16 % puhdistustehokkuuteen ja vesipesun sekä otsonoinnin yhdistelmällä 26 % tulokseen. Nestemäisen otsonoinnin puhdistustulos oli 2 %, mutta vetyperoksidikäsittely näytti tuottavan lisää oksi-PAH-yhdisteitä palopukuun. Myös vesipesun ja otsonoinnin huonot puhdistustehokkuudet oksi-PAH-yhdisteille verrattuna vastaaviin PAH-yhdisteiden puhdistustuloksiin, voivat viitata oksi-PAH-yhdisteiden syntymiseen niiden pesuprosessien aikana.
Paineilmalaitteiden kasvo-osien ruiskupesutekniikan puhdistustehokkuus oli 75 %, käsinpesutekniikalla päästiin 87 % ja rumpupesutekniikalla 94 % puhdistustehokkuuksiin. Lämpökamerat puhdistettiin mukaillen Pelastusopiston ohjeistusta eli kamerat pyyhittiin suojapusseineen pintapyyhinnällä. Kameroiden suojapussit ovat materiaalina haasteellisia puhdistettavia pelkällä pintapyyhinnällä ja lisäksi ne ovat hankalasti irrotettavia, joten pintapyyhintä ei käytännössä poistanut PAH-yhdisteitä. Kameroiden vetyperoksidikäsittely sen sijaan tehosi PAH-yhdisteisiin hyvin ja vetyperoksidikäsittelyn puhdistustehokkuus oli 60 %. Vastaavasti pyyhintä yhdistettynä lämpökameroiden suojapussien rumpuvesipesuun pesukoneessa antoi puhdistustuloksen 91 %. Otsoni- ja vetyperoksidikäsittelyt vähensivät VOC-yhdisteitä palotakeista, mutta erityisesti vetyperoksidikäsittely vähensi niitä lämpökameroista.
Palopukujen pesutekniikkojen kustannustehokkuustarkastelussa todettiin, että LCO2- käsittelyn ostopalvelun hinta on 68 euroa per palopuku. Palopuvun vesipesun hinnaksi Pelastuslaitoksella
muodostui 2,6 €, kun pestään vähintään yksi palopuku päivässä yksitellen ja jaetaan kiinteät kulut per puku. Vastaavasti vesipesun ja otsonointikäsittelyn yhteishinnaksi muodostui 4,1 €. Palopuvun
vetyperoksidikäsittelyn ostohinta puolestaan on 63 € per puku. Nestemäisen otsonoinnin (LO3) ostohinta palopuvulle oli 13 € ja nestemäisen hiilidioksidipesun 68 € per palopuku.
Hankkeen tuloksia on esitelty erilaisissa tapahtumissa. Hankkeessa tuotettiin koulutuspaketit suomeksi ja ruotsiksi pelastuslaitoksille sekä Pelastusopistolle, jossa annettiin myös suosituksia tulevaisuuden pesutekniikoista. Hankkeen tulokset kootaan Pelastusopiston tutkimussarjassa julkaistavaan loppuraporttiin. Hankkeen tuloksista kerrottiin Pelastusopiston ja Suomen palopäällystöliiton järjestämässä webinaarissa joulukuussa 2022 ja hankkeen posteria esiteltiin Pelastusopiston järjestämillä Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämispäivillä kesäkuussa 2023. Hankkeen tuloksia esiteltiin myös Pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) järjestämillä Palotutkimuksen päivillä syyskuussa 2023. Hankkeesta tuloksista tehty artikkeli julkaistiin myös kansallisessa Pelastustieto lehdessä. Hankkeen tuloksista on tulossa myös kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja.
Tulosten hyödyntäminen:
Tuloksia käytetään päätöksen teossa tulevaisuuden pesutekniikoita valittaessa eri materiaaleille pelastuslaitoksilla ja Pelastusopistolla. Hankkeessa saaduista tuloksista on lisäksi tarkoitus kirjoittaa
kansainvälisiä artikkeleja. Näissä käsitellään muun muussa saatuja puhdistustuloksia ja PAH-yhdisteiden mahdollista muuttumista oksi-PAH-yhdisteiksi. Nämä tulevat olemaan osatutkimuksina Riikka Salmen väitöskirjassa, joka tehdään Itä-Suomen yliopiston lääketutkimuksen tohtorikoulutusohjelmassa.