FISE Oy:n yhtenä toimintamuotona on koota, tuottaa ja julkaista rakentamisen virhekortteja, joiden tavoitteena on jakaa informaatiota toteutuneista ja virheiksi tulkitusta ongelmatilanteista, niiden taustoista ja ennaltaehkäisemisestä. Rakennusvirhepankki sijaitsee verkko-osoitteessamme. Se on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Rakennusvirhepankin periaatteiden mukaisesti virheen taustalla on oikea toteutunut ja virheeksi tulkittu ongelmatilanne. Myös läheltä piti -tilanteet luetaan tällaiseksi, jos sen taustalta on löydettävissä selkeitä puutteita.
FISE Oy on aiemmin toteutuneessa vastaavassa hankkeessaan 1.3-30.11.2019 tuottanut 10 savupiippuja ja tulisijoja koskevaa virhekorttia Palosuojelurahaston myöntämän avustuksen turvin. Ne on julkaistu hankkeen työsuunnitelman mukaisesti FISE Oy:n verkkosivuilla. Tässä pioneerihankkeessa keskityttiin virhetilanteisiin, joilla on paloturvallisuuden kannalta suurin merkitys niiden yleisyyden tai vahingon laajuuden takia. Toteutuneen hankkeen myötä on tullut selväksi, että tällaiselle toiminnalle on selkeä kysyntä ja virhekorttien kriteerit täyttäviä tapauksia löydetään edelleen.
Hankkeessa tuotettujen virhekorttien tavoitteena oli lisätä avoimuutta ja tietoa savupiippu- ja tulisijatoimialalla suunnittelijoiden, valmistajien, asentajien, rakennusvalvonnan ja paloviranomaisten sekä nuohoojien keskuudessa, jotta vastaavat kuvatut ongelmatilanteet ennaltaehkäistään tulevaisuudessa. Virhekorttien avulla pyritään myös löytämään eri ongelmatilanteisiin ja kohteisiin soveltuvia virheiden korjaamistapoja, joilla ongelman muodostanut tilanne voidaan korjata paloturvalliseksi.
Lisääntyneen tiedon avulla pyritään myös kiinnittämään alan valmistajien huomiota tuotteidensa asennusohjeiden selkeyteen ja tapoihin, joilla varmistetaan ohjeiden ymmärtäminen oikealla tavalla. Tämä on erityisen tärkeää tuotteiden ja kohteiden kohdalla, joissa asennus hoidetaan omatoimisesti ilman asiantuntevaa ammattilaista.
Paloviranomaisten ja nuohoojien suorittamien tarkastusten yhteydessä pyritään tuotetulla valistusaineistolla vaikuttamaan myös tulisijojen käyttäjien toimintaan ja ylläpitoon. Tavoitteena oli myös kehittää systemaattinen toimintamalli virheiden keräämiseen ja virhekorttien tuottamiseen.
Koska rakennusvirhepankissa oli jo 10 virhekorttia laadittuna tulisijoihin ja savupiippuihin liittyen, pyrittiin tämän jatkohankkeen virhekortit valikoimaan siten, että ne edustivat astetta hankalampia tai harvinaisempia virhetilanteita.
Työsuunnitelman mukaisesti käynnistettiin savupiippuja ja tulisijoja koskevien virhetilanteiden haku loppuvuodesta 2022 informoimalla alan toimijoita ja organisaatioita, mm. TC 166 ja TC 295 seurantaryhmiä, rakennusvalvontaa, paloviranomaisia, alan yrityksiä ja nuohoojia. Uutena tietolähteenä saatiin käyttöön myös muutamien vakuutusyhtiöiden korvauspäätöksiä ja niissä tapahtuneita virhetilanteita. Kiinnostaviksi tunnistettujen virhetilanteiden kohdalla projektipäällikkö oli suoraan yhteydessä ao. korvauspäällikköön lisätietojen saamiseksi.
Tulokset
Valtaosa käsittelyyn tulleista virheistä liittyi huolimattomuuteen ja ohjeiden vastaiseen asentamiseen, vaikka valmistajien asennusohjeet olivat esim. suojaetäisyyksien ja läpivientien toteutustavan kohdalla selkeitä. Kuluttajan omatoiminen tulisijan tai savupiipun asentaminen on Suomessa luvallista, mutta paloturvallisuuden kannalta arveluttavaa. Asentamisen ohella myös tulisijojen lämmitystavalla on merkittävä vaikutus tulisija-savupiippu -yhdistelmien paloturvallisuuteen, sillä maltillinen lämmitys ei välttämättä virheellisissäkään toteutuksissa aiheuta välitöntä palovaaraa. Ylilämmitettäessä sen sijaan erityisesti metallisavupiippujen yläpohjan läpivientikohdat ovat kriittisiä. Vanhojen, ilman tuulettuvaa rakennetta toteutettujen läpivientien kohdalla riski tulipalolle on olemassa jo maltillisellakin lämmitystavalla.
Jatkokehityksenä FISE Oy pyrkii pitämään nyt sen Rakennusvirhepankissa olevat tulisijoja ja savupiippuja koskevat 20 virhekorttia ajan tasalla huomioiden alaa koskevat muutokset asetuksissa, määräyksissä ja hyvissä käytännöissä. Laadittuja virhekortteja hyödynnetään jatkossa päivitettäessä RIL Tulisija valinta- ja käyttöopasta, jolloin eri aihealueita koskevien lukujen liitteissä voidaan viitata kulloinkin soveltuvaan virhekorttiin.