Sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden kehittäminen harva-alueilla – hanke toteutettiin yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen pelastuslaitosten kanssa: Etelä-Savo, Jokilaaksot, Kainuu, Keski-Suomi, Lappi, Oulu-Koillismaa Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Hankeaika 1.4.2021-31.1.2023. Jokilaaksojen pelastuslaitos oli hankkeen omistaja ja toteuttava organisaatio 1.4.2020-31.12.2022 välisen ajan.
Muilta pelastuslaitoksilta tuli omavastuuosuuden mukainen työpanostus ohjausryhmän, projektiryhmän ja työryhmien työskentelyyn. Tammikuun 2023 hankkeen omistaja ja toteuttava organisaatio oli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde/ Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen yhdistyttyä Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokseksi.
Työikäisen väestön työhön liittyvien olosuhteiden ja vapaa-ajan käytön muutokset, muuttuva toimintaympäristö ja väestörakenne, tulevat rakenteelliset uudistukset sekä lainsäädännön, oikeuskäytännön kehitys pelastustoiminnan varallaolojärjestelyissä asettavat merkittäviä haasteita sopimuspalokuntalaisten ja siten sopimuspalokuntien suorituskykyyn.
Marinin hallituksen hallitusohjelmaan (10.12.2019) on kirjattu:
Sopimuspalokuntien toimintaedellytyksiä pelastuslaitosten kumppanina vahvistetaan tunnistaen myös niiden nykyiset ja tulevaisuuden haasteet sekä erityispiirteet. Hallitus huolehtii koko maan kattavasta paloasemaverkostosta.
Paikallisella ja alueellisella tasolla yhteiskunnalliset haasteet konkretisoituvat etenkin suurten sekä keskisuurten taajamien ulkopuolella pelastuslaitoksille ja sopimuspalokunnille jokapäiväisinä sopimuspalokuntien toimintavalmiuden, sopimushenkilöstön saatavuuden, motivaation, sitoutuneisuuden sekä aktiivisuuden haasteina. Riskianalytiikka edellyttää myös taantuvissa taajamissa palokunnan ja paloaseman ylläpitoa. Erityisenä haasteena onkin juuri taantuvat taajamat ja niiden epäedullinen väestökehitys unohtamatta koko alueen kaikkia palokuntia. On tarpeen löytää mahdollisimman konkreettisia, paikallisia ja alueellisia keinoja sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden turvaamiseen ja kehittämiseen sekä tämän myötä pelastustoimen suorituskyvyn varmistamiseen yhteistyössä sopimuspalokuntien ja pelastuslaitoksen kesken.
Lisäksi on hyvä huomioida, että Itä- ja Pohjois-Suomen (IP) -alueella on muusta Suomesta poikkeava Suomen EU-liittymissopimuksen (artikla 174, protokolla 6) mukainen pohjoisen harvaan asutun alueen status.
Hankkeen tuotokset:
Kysely sopimushenkilöstölle ja sopimuspalokuntayhdistyksille
Kyselyssä haettiin vastauksia jo tiedossa oleviin haasteisiin sekä hyviä käytänteitä, mitä kentältä löytyi jo valmiiksi. Kyselyyn vastasi 429 henkilöä Itä- ja Pohjois-Suomen pelastuslaitosten alueelta. Kysely tulisikin uusia pelastuslaitoskohtaisesti hankkeen päättymisen jälkeen ja hankkeen tuotosten käyttöönoton jälkeen 1-2 vuoden välein, jotta nähtäisiin pelastuslaitos kohtaisesti tuotosten vaikutus.
Sopimuspalokuntaviikko
Sopimuspalokuntaviikkoon lähtivät mukaan kaikki 22 pelastuslaitosta ja 134 sopimuspalokuntaa ympäri Suomea. Sopimuspalokuntaviikon aikana tuotiin erisosiaalisen median ja viestinnän kanavissa esille sopimuspalokuntatoiminnan eri osastojen monipuolista toimintaa, järjestettiin sopimuspalokuntalaisille webinaareja, luotiin sekä toimitettiin materiaaleja sopimuspalokuntien käyttöön. Viikkoon mukaan lähteneitä sopimuspalokuntia ohjeistettiin jalkautumaan omalla paikkakunnalla erilaisiin yleisötapahtumiin sekä julkisille paikoille oman toiminnan esittelemiseksi ja uusien jäsenten rekrytoimiseksi. Lisäksi heitä pyydettiin tekemään jalkautumisesta materiaalia omaan sosiaaliseen mediaan ja lisäämään Sopimuspalokuntaviikon tunniste julkaisuun: #Sopimuspalokuntaviikko.
Sähköinen opas
Hankkeen tavoitteiden mukaisesti luotiin sähköinen opas, jossa on kehitysehdotuksia sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden parantamiseksi niin sopimuspalokunnille, kuin pelastuslaitoksille. Työryhmät tuottivat oppaaseen materiaalia hankkeen aikana tärkeimmiksi asioiksi nousseista aihealueistansa. Työryhmät tuottivat myös kuvamateriaalia oppaaseen sekä hankkeen käyttöön. Sähköinen opas on työkalu ja tukimateriaali viiden vuoden kehittämissuunnitelman laadintaan.
Viiden vuoden kehittämissuunnitelma
Hankkeen tuotoksena luotiin viiden vuoden kehittämissuunnitelma ja viiden vuoden kehittämissuunnitelma pohja sopimuspalokuntien sekä pelastuslaitosten käyttöön. Itse varsinaisessa suunnitelmassa käydään läpi sopimuspalokunnan tunnettavuutta, näkyvyyttä ja arvostusta. Lisäksi turvallisuuskulttuuria sopimuspalokunnassa sekä sopimuspalokuntalaisten urapolkua. Näiden avulla voidaan tehdä sopimuspalokuntakohtainen suunnitelma, joka tähtää tulevaisuuteen ja sopimuspalokunnan elinvoimaisuuteen.