Sisäministeriö asetti Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa yhteisen pelastustoimen uudistushankkeen 15.12.2015. Hankkeen tavoitteena oli kehittää hallitusohjelman mukaisesti pelastustoimen järjestelmää ja helpottaa pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymistä kunnilta maakunnille sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. (Sisäministeriö 2018.)
Talvella 2016 tilanne oli se, että pelastustoimen uudistus oli käynnistymässä ja uudistuksen tavoitteena oli perustaa 12 pelastusaluetta, joten Uudellemaalle oli tarkoitus perustaa Uudenmaan pelastuslaitos. Työryhmän esitys oli, että pelastuslaitosten tilannekeskuspalvelut muodostetaan keskenään verkottuneeksi järjestelmäksi, jossa valtioneuvoston asetuksella kootaan viiteen maakuntaan 24/7 toimivat tilannekeskukset. Nämä tilannekeskukset palvelisivat yhteistoiminta-alueensa maakuntia mm. pelastustoiminnan johtamisen tukemisessa sekä tilannekuvan välittämisessä. Yksi näistä viidestä tilannekeskuksesta kokoaisi valtakunnallisen pelastustoimen tilannekuvan. (Sisäministeriö 2018.)
HIKLU-JOKE projektin alkusanat lausuttiin keväällä 2018, jolloin jo näytti siltä, että mahdollinen SOTE-uudistus ei silläkään kertaa toteudu. Näin ollen Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten (HIKLU) pelastuskomentaja ja -johtajat päättivät kokouksessaan, että vaikka Uudenmaan pelastuslaitos ei toteudu, HIKLU-alueelle perustetaan yhteinen johto- ja tilannekeskus. Projektiin haettiin PSR:n rahoitus ajalle 1.3.2019–31.12.2022
HIKLU-JOKE projekti on yhteishanke, jonka projektiorganisaatio koostuu projektin omistaja-, ohjaus,- ja projektiryhmästä, sekä asiantuntijoista. Projektin omistaa Helsingin pelastuskomentaja, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, sekä Länsi-Uudenmaan pelastusjohtajat. Projektin tavoitteet olivat:
- Toteuttaa neljän pelastuslaitoksen yhteinen johto- ja tilannekeskus, joka johtaa ja tukee Helsingin, Itä-, Keski- ja Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueiden pelastustoimintaa.
- Luoda kokonaisuus, jonka avulla pelastusalueet valtakunnallisesti saavat tarvittaessa tukea pelastustoiminnan koordinointiin (mukaan lukien mahdollinen kansainvälisen avun vastaanottaminen), johtamiseen ja tilannetietoisuuden ylläpitämiseen.
- HIKLU-JOKE on suunniteltu toimivan yhteistyössä sisäministeriön pelastusosaston kanssa, siten että HIKLU-JOKE:ta voidaan tarvittaessa tuottaa sisäministeriön pelastusosastolle analysoitua tilannetietoa esim. suuronnettomuuden sattuessa. Johtokeskusta voidaan myös hyödyntää pelastusosaston tukena mm. kansainvälisen avun lähettämisessä tai vastaanottamisessa sekä kansallisten erityisresurssien koordinoinnissa.
- Luoda edellytykset tehokkaaseen moniviranomaisyhteistyöhön, siten että HIKLU-JOKE henkilöstöä voidaan käyttää tarvittaessa YT-viranomaisten yhteyshenkilöinä. Lisäksi YT-viranomaisilla on tarvittaessa mahdollisuus työskennellä HIKLU-JOKE:n tiloissa.
Heti projektin alusta projekti on ollut varsin riippuvainen mahdollisesta maakuntauudistuksesta. Tätä loppuraporttia kirjoitettaessa (3/2023) SOTE-uudistus on vaihtunut hyvinvointialueuudistukseksi (HVA), joten Helsinki jää omaksi HVA-alueeksi, Keski-, Länsi- ja Itä-uudenmaan alueet muodostavat omat HVA-alueensa.
Tulevan johtokeskuksen toiminnan ja pelastustoiminnan johtamisen edellytyksiin vaikuttaa siihen vaadittava lakimuutos. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi pelastuslain ja Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta astuu voimaan 1.1. 2024 (HE 184/2022). Pelastuslain 31§ 2.mom. mukaisesti sisäministeriö vastaisi pelastustoimen valtakunnallisen tilannekuvatoiminnan järjestämisestä yhteistoiminnassa hyvinvointialueiden valtakunnallisesta pelastustoiminnan tilannekuvan järjestämisestä vastaavan hyvinvointialueen pelastuslaitoksen kanssa. (Eduskunta 2022, 42.)
Näin ollen tuleva johto/tilannekeskus tulee sijoittumaan Helsinkiin, jonka pelastuslaitos vastaa sen perustamisesta ja toiminnasta. Nyt päättyneen HIKLU-JOKE projektin tavoitteet pysyvät ajankohtaisina muutoksesta huolimatta ja tuotettu materiaali on käytettävissä tähän tehtävään.