Palokaveri -hanke toteutettiin aikavälillä 1.9.2021 – 31.6.2023 Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Laurea -ammattikorkeakoulu sekä Helsingin Pelastusliitto Helpe ry. Hankkeen rahoitti Palosuojelurahasto.
Tarkoituksena Palokaveri -hankkeella oli saada nuoria kiinnostumaan yhteisöllisestä ja maksuttomasta palokuntaharrastuksesta. Hankkeessa innostettiin yläkouluikäisiä (7–9. Luokkalaiset / 13–15-vuotiaat) nuoria mukaan palokuntatoimintaan. Samalla tarkoituksena oli aktivoida heitä parantamaan paloturvallisuutta omassa elinympäristössään. Hankkeessa toteutettiin nuorille suunnattuja tapahtumia ja tietoiskuja, joissa kerrottiin vauhdikkaasta ja kehittävästä palokuntatoiminnasta.
Palokaveri -hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut palokuntaharrastajien määrän lisääminen, myös maahanmuuttajataustaisten nuorten osalta. Hanke toteutettiin ensisijaisesti helsinkiläisten toimijoiden kanssa. Helsingin Kaupungin sisällä tavoitteena on ollut Helsingin Pelastusliiton (HELPE), sopimuspalokuntien ja viranomaisten yhteistyön tiivistäminen ja kehittäminen nuorten osallisuuden parantamiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Tällä tavoiteltiin alueellisen turvallisuuskulttuurin ja eri tahojen yhteistyön kehittämistä. Lisäksi hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää konsepti, joka olisi hyödynnettävissä valtakunnallisesti (myöhemmin Palokaveri-malli).
Palokaveri -hankkeessa on tunnistettu 5 keskeistä ilmiötä, jotka liittyvät hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen. Tunnistamista on tehty testaamalla erilaisia tapahtumakonsepteja ja yhteistyömalleja sidosryhmien kanssa, osallistumalla palokuntien rekrytointiprosessin kehittämiseen sekä aivoriihityyppisellä työskentelyllä. Jokaisen ilmiön osalta on tunnistettu tavoitteiden saavuttamista haittaavat tekijät sekä niiden saavuttamista edistävät tekijät. Näiden tekijöiden hallintaan on kehitetty toimenpiteitä, jotka muodostavat hankkeen lopputuloksena uudenlaisen konseptin. Toimenpiteiden muodostamisessa on hyödynnetty valintamuotoilun EAST-viitekehystä, jonka tarkoituksena on tehdä toimenpiteistä mahdollisimman helppoja, houkuttelevia, sosiaalisia ja ajankohtaisia. Tunnistettuja ilmiöitä olivat palokuntaan liittyminen, rekrytointiprosessi, palokuntatoiminnan tunnettuus, omatoimisen varautumisen osaaminen, kiinnostus, motivaatio ja sitoutuminen.
Opiskelijaintegraatiota hankkeessa toteutettiin sekä opintojakson että projektityöskentelyn kautta. Opintojaksolla opiskelijoiden tavoitteena oli viedä läpi turvallisuuden kehittämisprojekti ja Palokaveriin osallistui kaksi opiskelijaryhmää. Kehittämis-projektin tuloksena syntyi erilaisia postauksia käytettäväksi sosiaalisen median alustoilla. Aiheet käsittelivät muun muassa turvallista tulenkäsittelyä, liikenneturvallisuutta, heijastimien käyttöä ja tulipalotilanteissa toimimista. Opiskelijoiden laatimat videot saivat noin 300–500 näyttökertaa. Hankkeeseen integroitiin myös palokuntataustainen opiskelija erillisen henkilökohtaisen kehittämisprojektin kautta. Opiskelija toimi apuna hankkeen tapahtumien järjestämisessä sekä tuotti materiaalia hankkeen verkkosivuille. Projekti mitoitettiin 5 opintopisteen eli 135 tunnin pituiseksi.
Palokaveri-hankkeen aikana on tapahtumia ollut paljon. Tapahtumien tarkoituksena on ollut perehdyttää nuoria palokuntaharrastukseen ja herättää heidän kiinnostusta palokuntatoimintaan. Lopullisena tavoitteena on ollut saada uusia jäseniä palokuntaharrastukseen mukaan. Koronarajoitukset rajoittivat tiettyjen tapahtumien järjestämistä. Vaikka maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät olleet hankkeen erityisenä painopistealueena on ao. kohderyhmä ollut palokaveritoiminnasta kiinnostunut ja tapahtumiin on osallistunut lukuisia maahanmuuttajataustaisia nuoria. Vaikka uusia jäseniä ei olisi rekrytoitu niin palokuntatoiminnan tunnettavuutta on kohderyhmissä lisätty.
Hankkeessa järjestettiin mm. seuraavanlaisia tapahtumia:
- kaupunginosatapahtumat, jolla saavutettiin paikallisnäkyvyyttä
- matalan kynnyksen tapahtumina kuten nuorisotalovierailut Koillis-Helsingissä
- kouluvierailuina kahden VPK: laisen vierailu Opo-tunneilla sekä palokunnalla Puistolassa. Näillä vierailuilla kerrottiin palokuntatoiminnasta ja koulutettiin kuusi luokkaa AS1-sisältöä mukaillen. Lisäksi esiteltiin pelastustoimea ja omaa palokuntaa
- kauppakeskustapahtuma Herttoniemessä osana 112-päivää.
- pop-up-tapahtumina kolmena päivänä kesällä 2022 Itäkeskuksessa sekä yhtenä päivänä Kannelmäessä. Näissä mukana myös Helsingin Pelastuslaitos, Hätäkeskuslaitos.
- Palokaveri- hankkeen koordinoimana lukiolaisten turvakurssi Haagassa ja Santahaminassa yhteistyössä MPK:n ja Helpe:n kanssa. Mukana lähes 250 nuorta.
- Palokaveri- hankkeen koordinoimat varuskuntakoulutukset vuonna 2022 Santahaminassa. Alkusammutuskoulutukseen osallistui noin 700–800 varusmiestä.
- muina tapahtumina mainittakoon avoin alkusammutus- ja ensiaputapahtuma palokunnalla Puistolassa, Päivä Paloasemalla Puistolassa, Nuku Rauhassa – Stadin Turvaksi Rautatientorilla, Helsinki-päivä Helsingin Pelastuslaitoksen kanssa Malmin lentokentällä, NMKY-yökoris x 2 Pihlajistossa.
Sosiaalisen median käyttöä hankkeen tavoitteiden tukemiseksi suunniteltiin ja lähdettiin toteuttamaan. Www-sivut voidaan julkaista, kun ylläpitäjä varmistuu. Sivuston kehitystyötä on tarkoitus jatkaa. Video- ja kuvamateriaalia työstetään lisää käytettäväksi raakamateriaalin pohjalta eri teemoilla. Toimiviksi havaitut mallit otetaan pysyvään käyttöön Helsingin alueella.
Yhteistoiminta hankkeen sisällä ja yhteistyökumppaneihin on muodostunut hyväksi. Yhteistyö-kumppaneiden sitoutuminen on osoittautumassa hankeen onnistumisen kannalta keskeiseksi tekijäksi. Hankkeen aikana todetut toimivat mallit on tarkoitus ottaa käyttöön paikallisesti. Tavoitteena on, että Palokaveri toimisi jatkossa yhteyshenkilönä alueellisesti. Tämä voisi Helsingissä tarkoittaa Helsingin pelastusliiton, alueen vapaaehtoisten palokuntien sekä aiheesta kiinnostuneiden yksityisten ja organisaatioiden välillä. Palokaveri-hankkeen tuloksia esitellään muille pelastusliitoille. Palokaveri-mallin kehittämistä tulisi edelleen paikallisten ja alueellisten palautteiden pohjalta.