Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja terveys rakentavat perustan työkyvylle. Työyhteisön ja yksilön arvot, asenteet ja osaaminen vaikuttavat motivoivaan ja hyvinvoivaan työkulttuuriin. Sosiaalinen työyhteisö, johtaminen ja työolot ovat tärkeässä roolissa työkyvyn ja työssä jaksamisen ylläpitämisessä. MentalFireFit 2 -hankkeessa tuotetiin enenevästi psyykkistä suorituskykyä pelastusalan tietoisuuteen, kehitettiin jälkipurkutoimia ja pilotoitiin posttraumatyöpaja pelastusalan sopimushenkilöstölle kolmen kuukauden kuntotuttava seuranta huomioiden. Projektipäällikön työaikaa käytettiin myös pelastusalan vakinaisen henkilöstön posttraumatyöpajaan sekä sen jatkuvuuden turvaamiseen.
Suomessa pelastusalalla ei vieläkään ole valtakunnallisesti yhteneviä toimintamalleja käsitellä henkisesti kuormittavia työtilanteita. Erilaisia jälkipuruntoimintamalleja on käytössä, mutta järjestelmällinen käytännön toteutus on alueellisesti hyvin vaihtelevaa. Jollain pelastusalueilla työterveyshuolto on aktiivinen, jälkipurkukäytännöt ovat monipuolisia ja niihin on koulutettu huomattava määrä omaa henkilöstöä. Lisäksi työnohjaus on otettu käyttöön ja posttraumatyöpajoihin suositellaan hakeutumaan. Toisaalla nykyisillä hyvinvointialueiden pelastustoimissa jälkipurkutoimet ovat kolmannen sektorin alla, eikä niitä tai muita henkisen kuormituksen purkamista tai palautumisen edistämistä ei ole juuri resursoitu.
Pelastusalalla on hyvin todennäköisesti Suomessakin lukuisia henkilöitä, joita työpaikan henkisen purkutoiminnan menettelyt tai työterveyden palvelut eivät ole auttaneet riittävästi. Nämä henkilöt kantavat raskasta henkistä kuormaa päivittäistyössä mukanaan tai ovat kenties osittain työkyvyttömiä ja paljon sairauslomilla. Näille henkilöille posttraumatyöpajojen hyödyntäminen varhaisessa vaiheessa ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa toisi varmasti suuria taloudellisia säästöjä. Esimerkiksi sairauspoissaolojen seurannalla voidaan tukea työkykyisyyden edistämistä. Poissaolojen seurannan avulla voidaan tunnistaa työkyvyn uhkia varhaisessa vaiheessa ja tukevilla toimintatavoilla puuttua haasteisiin. Näitä toimintoja on MentalFireFit -hankkeissa tuotu pelastustoimen käyttöön.
Fyysiseen suorituskykyyn on pelastusalalla panostettu jo vuosia. Fysiologiseen toimintakykyyn kiinnitetään huomiota enenevästi. Toisaalta kun lepo ja palautuminen on huomioitu fysiologian kautta, niin samalla psyykkisen suorituskykyyn vaikuttavat kuormitukset ovat vielä usein jääneet taka-alalle. Pelastusalalla näitä kuormitustekijöitä riittää; inhimillisesti vastenmieliset, potilaan eloonjäämiseen liittyvät, laajaa osaamista, fyysistä voimaa tai hienotunteisuutta vaativat työtehtävät tai (median) paineen alle työskentely ovat esimerkkejä erilaisista ensilinjan auttajan erilaisista kuormituksista. MentalFireFit II -hanke pyrki tuomaan esiin näitä näkökulmia ja edistämään niiden näkyväksi tekemistä sekä tuomaan niihin erilaisia toimintamalleja ensilinjan auttajien keskuudessa. Hankkeessa tehtiin viranomaisyhteistyötä poliisin, Hätäkeskuslaitoksen, rajavartioston ja sosiaali- ja kriisipäivystyksen kanssa.
