Ilmatieteen laitos – Tulevaisuuden metsäpaloriskit Fennoskandiassa – Alueellisesti tarkan ilmastotiedon hyödyntäminen

Kaksi karttakuvaa Suomesta, jotka molemmat on värikoodattu metsäpaloriskin suuruuden perusteella. Riskin suuruutta kuvataan metsäpaloriskin sisältävien päivien määrällä per vuosi. Toisessa karttakuvassa näytetään metsäpaloriskin suuruus vuosina 1985-2005. Toisessa kuvassa näytetään metsäpaloriskin suuruus vuosina 2081-2100. Tulevaisuusskenaariossa metsäpaloriskin sisältävien päivien määrä kasvaa merkittävästi Etelä-Suomesta aina Kainuuseen ja Pohjanmaalle saakka. Riskipäiviä on tulevaisuudessa selvästi eniten eteläisessä Suomessa sekä Lounais- ja Kaakkois-Suomessa.

Hankkeessa tarkasteltiin metsäpaloille suotuisten olosuhteiden muutosta lämpenevässä ilmastossa Fennoskandian alueella.

Metodi

Metsäpaloriskiä arvioitiin kvantifioimalla maailmanlaajuisesti laajassa käytössä oleva palosääindeksi (Fire Weather Index, FWI), joka hankkeessa määritettiin ilmastomallien tuottamien meteorologisten suureiden perusteella. Toisin kuin aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa, tässä hankkeessa FWI-indeksi laskettiin erittäin korkean spatiaalisen resoluution (3 × 3 km) ilmastomalliaineistosta. Näiden mallien etuna on, että ne kuvaavat meteorologisia prosesseja tarkemmin kuin karkearesoluutioiset ilmastomallit ja tuottavat yksityiskohtaisempaa alueellista tietoa, jossa paikalliset pienpiirteiset vaihtelut voidaan huomioida hyvin. Lisäksi hankkeessa laskettuja palosääindeksejä verrattiin muihin vastaaviin, eri ilmastomalliaineistoihin perustuviin indekseihin.

Tulokset

Tulokset osoittavat, että metsäpaloriskiä kuvaava palosääindeksi kasvaa merkittävästi vuosisadan loppua kohti, mikäli ilmaston lämpenemistä ei saada hillittyä. Ilmastonmuutos vaikuttaa palosääindeksiin koko Fennoskandian alueella, eikä muutoksissa ole havaittavissa selvästi erottuvia alueita. Sen sijaan itse palosääindeksin tasossa on huomattavia alueellisia eroja: esimerkiksi Suomen länsi- ja etelärannikolla palosääindeksin arvot ovat selvästi korkeampia kuin sisämaassa, ja eteläisillä alueilla metsäpaloriski on odotetusti suurempi kuin pohjoisessa.

Ilmastonmuutoksen myötä myös riskipäivien määrä kasvaa. Eteläisellä rannikkoalueella niiden päivien lukumäärä, jolloin palosääindeksin mukainen metsäpaloriski on vähintään kohtalainen, voi kasvaa keskimäärin noin 10 päivästä jopa 50 päivään vuodessa. On kuitenkin tärkeää huomioida, että nämä arviot perustuvat mallinnettuun skenaarioon, jossa kasvihuonekaasupäästöt lisääntyvät voimakkaasti ja ilmaston lämpeneminen on suurta. Lisäksi tulokset osoittavat, että palosääindeksin arvot riippuvat merkittävästi siitä, millaista ilmastomalliaineistoa indeksin laskennassa käytetään.
Näistä epävarmuustekijöistä huolimatta tulokset osoittavat selvästi, että metsäpaloriskit tulevat kasvamaan tulevaisuudessa. Keskeisintä on pyrkiä hillitsemään ilmaston lämpenemistä, mutta samanaikaisesti on tärkeää varautua lisääntyviin metsäpaloriskeihin.

Hankkeen vastuullinen johtaja: Anton Laakso

Lisätietoja hankkeesta voi kysyä hankkeen toteuttajalta.