Viime vuosina koneoppimisen ja big datan käyttö onnettomuuksien ennakoinnissa ja ennaltaehkäisyssä on yleistynyt pelastusalla eripuolilla maailmaa. Menetelmiä on hyödynnetty sekä kertaluontoisesti, että integroituna pelastuslaitosten käytössä oleviin ohjelmistoihin. Menetelmiä varten tarvitaan kuitenkin laajoja aineistoja useammalta vuodelta, joissa on tietoa onnettomuuksista ja niitä mahdollisesti selittävistä tekijöistä. Koneoppimista hyödyntäviä riskianalyysimenetelmiä on kokeiltu myös Suomessa onnettomuuksien ennakoinnissa. Vuosina 2020–2021 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) toteutti Palosuojelurahaston rahoittamana ennakoivan analytiikan tutkimushankkeen, jossa selvitettiin miten ennakoivaa analytiikkaa, koneoppimista ja big dataa voidaan hyödyntää Suomen pelastustoimen riskianalyysitoiminnassa.
Ennakoivan analytiikan tutkimushankkeessa kehitettiin laskennallista menetelmää, jolla voidaan laskea rakennuspaloriskiarvoja kohteille. Riskiarvioissa ei kuitenkaan oteta huomioon muutoksia väestönrakenteessa tai rakennuspalojen mahdollisia seurauksia, joita tulisi priorisoida riskikohteiden luokittelussa. Riskianalyysimallit onnettomuuksien ehkäisyssä hankkeessa hyödynnettiin aiemmin laadittua tietopohjaa henkilövahinkoihin johtavien rakennuspaloihin liittyvien riskitekijöiden määrittämisessä sekä arvioitiin, miten väestön vanheneminen tulee vaikuttamaan rakennuspaloriskeihin tulevaisuudessa.
Tulosten perusteella asukkaiden määrä ruudussa sekä alueella esiintyvien melu- ja häiriöilmoitusten esiintyvyys ovat merkittävimpiä henkilövahinkoja aiheuttaneita rakennuspaloja selittäviä tekijöitä. Asumus- ja avioerot, työttömyys, työkyvyttömyys, asunnon puutteellinen varustelutaso ja ikääntyminen korostuvat mallinnuksessa painavimpien muuttujien joukossa. Analyysin perusteella yli 70-vuotiailla henkilöillä sekä nuorilla aikuisilla (20–29-v.) on suurin vaikutus rakennuspalojen esiintyvyyteen. Koko maan väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden henkilöiden osuus koko väestöstä kasvaa 10 % seuraavan 50 vuoden aikana. Erot väestörakenteessa, sen kehityksessä ja väestöllisessä huoltosuhteessa ovat paikoittain suuria eri kuntien välillä. Näin ollen kunnilla on erilaiset tarpeet ja valmiudet tukea kotona asuvia iäkkäitä henkilöitä paloturvallisuusratkaisuissa, kun iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa. Pelastustoimen riskianalyyseissä tulisi huomioida väestön ikärakenne ja sen muutokset.
Sekä ennakoivan analytiikan tutkimushankkeessa, että tässä hankkeessa on pystytty todentamaan, että Suomessa on valtakunnallisesti saatavilla olevia laadukkaita aineistokokonaisuuksia, joista olisi hyötyä pelastustoimen riskianalyysitoiminnassa, mutta joita ei tällä hetkellä hyödynnetä. Verrattuna moneen muuhun maahan, Suomessa on kerätty laajat, tarkat ja laadukkaat valtakunnalliset aineistot väestöstä, rakennuksista ja asuinalueista. Näiden aineistojen hyödyntäminen onnettomuuksien ennakoinnissa, esimerkiksi ohjatun koneoppimisen menetelmin, tekisi Suomen pelastustoimesta kansainvälisen edelläkävijän onnettomuuksien ehkäisyssä.
Hanke oli SPEKin toteuttama ja Palosuojelurahaston rahoittama. Hankkeen vastuullisena johtajana toimi SPEKin tutkimuspäällikkö Tuula Kekki ja päätoimisena tutkijana erikoistutkija Laura Kuurne. Hanke tehtiin 1.1.2022 ja 31.12.2022 välisenä aikana. Hankkeen ohjausryhmässä oli edustajia sisäministeriöstä, pelastuslaitoksilta, pelastuslaitosten Kumppanuusverkostosta, Pelastusopistolta sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa. Hankkeesta on viestitty aktiivisesti koko tutkimuksen ajan. Viestinnän kautta on laajennettu hankkeen sidosryhmiä, tunnistettu ja hyödynnetty yhteistyömahdollisuuksia ja pyritty edesauttamaan tulosten käyttöönottoa tutkimuksen jälkeen. Hanketta on esitelty sekä kotimaisissa että kansainvälisissä seminaareissa, konferensseissa ja verkostojen tapaamisissa ja tapahtumissa.