Paloturvallisuusviikkoa 2022 vietettiin 26.11.–1.12. Kampanjointi alkoi 382 Päivä Paloasemalla -tapahtumalla, jonka lisäksi oli kahdelta edelliseltä vuodelta tuttu virtuaalinen paloasema. Mediakampanjassa tuotiin esiin viikon teemaa, palovaroitinta. Pohjoismaisena Palovaroitinpäivänä haastettiin kaikki suomalaiset testaamaan omat palovaroittimensa. Kyselytutkimuksen mukaan puolet suomalaisista huomasi Paloturvallisuusviikon, ja 23 prosenttia kampanjan huomanneista teki jonkin paloturvallisuutta parantavan teon.
Mediaviestintä ja Pohjoismainen Palovaroitinpäivä
Paloturvallisuusviikon teemana mediaviestinnässä olivat palovaroittimet. Suomalaisissa kodeissa on aivan liian vähän toimivia palovaroittimia. Teeman valintaa perusteli myös se, että pelastuslakiuudistus on siirtämässä vastuuta palovaroittimista taloyhtiöille. Mediakampanjaa varten tuotettiin musiikkikappale ja siihen liittyvä tanssikoreografia. Tavoitteena oli innostaa kansalaisia tarkistamaan palovaroittimiensa toiminta. Esimerkkinä onnistuneesta mediaviestinnästä toimii se, että SPEKin asiantuntija kutsuttiin puhumaan Paloturvallisuusviikon tematiikasta Ylen ja MTV:n lähetyksissä.
Kampanjan sosiaalisen median vaikuttajat toivat asiaa esille Ylen, MTV:n ja sosiaalisen median kanavilla. Vaikuttajina toimivat palomies Joonas Mäkipelto, ensihoitaja Jenni Mikkola, vatsastapuhuja Sari Aalto sekä DJ Windows95man eli Teemu Keisteri. Myös suurta yleisöä haastettiin osallistumaan #palovaroitintanssi-haasteeseen.
Paloturvallisuusviikolla jaettiin palovaroittimia vähävaraisille. Pääkohdealueena oli tänä vuonna Pirkanmaa.
Päivä Paloasemalla
Päivää Paloasemalla vietettiin 382 paloasemalla ympäri Suomen lauantaina 26.11. Tapahtumassa vieraili 112 000 henkilöä. Lisäksi virtuaalinen paloasema oli auki 20.11.–3.12. ja siellä kävi 23 000 henkilöä. Päivä Paloasemalla -tapahtumaan osallistui yhteensä ennätykselliset 135 000 henkilöä. Tapahtuman 15-vuotisjuhlan kunniaksi tapahtumalle tehtiin uusi ilme sekä mainosvideo. Pääpaino tapahtumassa oli palovaroitinteeman esille tuomisessa sekä vapaaehtoisten rekrytoinnissa.
Tapahtuman vaikutuksesta jäsenrekrytointiin tehtiin kysely. 24 % vastanneista palokunnista sai uusia jäseniä eri osastoihinsa. Tulosta voidaan pitää hyvänä, sillä joillakin palokunnilla ei ole mahdollista ottaa uusia jäseniä, ja osalla tapahtumaan osallistuneista paloasemista henkilöstö on vakinaista.
Tapahtuman kehittämiseksi koottiin työryhmä, joka mm. kehitti tapahtuman rasteja, teki tapahtumalle SWOT-analyysin sekä muokkasi tapahtumanjärjestäjän opasta ja osallistui jakomateriaalien suunnitteluun.
Verkostoviestintä
Paloturvallisuusviikon verkoston sitouttamiseksi sille on viestitty säännöllisesti kampanjasta. SPEKin kampanjalähettiläs informoi kampanjasta ja markkinoi sitä kiertäessään pelastuslaitoksia syyskaudella. Merkittävä informaation ja sitouttamisen keino ovat olleet myös uutiskirjeet, joita on lähetetty koko kampanjakauden ajan. Kampanjapajawebinaarit ovat tuoneet esiin verkostomuotoisen turvallisuusviestinnän etuja yleensä ja tietenkin Paloturvallisuusviikon materiaaleja.
Talous
Paloturvallisuusviikolle haettiin Palosuojelurahastolta 515 000 euroa. Rahoitusta saatiin 485 000 euroa. Hankkeen talous kokonaisuutena toteutui kokonaisbudjetin mukaisesti. Avustusta jäi käyttämättä noin 14 000 euroa. Käyttämättömästä budjetista noin 10 000 euroa on henkilöstökuluja.