-
CTIF Suomen kansallinen komitea / SPEK ry – Suomen kansallinen CTIF-komitea 2022
CTIF (Comité technique international de prévention et d´extinction du Feu) on vuonna 1900 Pariisissa perustettu kansainvälinen palo- ja pelastusalan järjestö, jonka tehtävänä on palomiesten ja palo- ja pelastusalan asiantuntijoiden kansainvälisen yhteistyön edistäminen. CTIF:llä on 40 jäsenmaata ja 56 jäsenjärjestöä. CTIF:n mottona on ”Skilled firefighters – safe citizens”. Vuosi 2022 oli Suomen kansallisen komitean 54. toimintavuosi.
-
Uudenmaan Pelastusliitto ry – Palokuntanuorten valtakunnallinen koulutusleiri
Valtakunnallinen palokuntanuorten leiri järjestetään neljän (4) vuoden välein ja Eldis 22 oli järjestyksessään 18. valtakunnallinen suurleiri. Koulutusleirit ovat olleet ennen koronaa käytännössä ainoa paikka, missä on voinut suorittaa palokuntanuorten koulutusjärjestelmän mukaisia kursseja. Koronan vaikutuksen takia ei ole kahteen vuoteen voitu järjestää alueellisia koulutusleirejä, joten nuorille oli patoutunut tarvetta suorittaa kursseja.
-
Aleksi Rinta-Paavola – Puun pyrolyysimallinnus toiminnallisessa palosuunnittelussa
Tutkimuksen taustalla on maailmanlaajuisesti kasvava kiinnostus puurakentamista kohtaan, nykyään yhä useammin myös korkeissa rakennuksissa. Puuhun rakennusmateriaalina tosin liittyy väistämätön paloturvallisuusriski, puurakenteiden osallistuessa rakennuksen palokuormaan, ja hiiltyneen puun menettäessä kaiken mekaanisen kestävyytensä. Ainoa keino korkeiden puurakennusten paloturvalliseen toteuttamiseen on toiminnallinen palosuunnittelu, eli määräysten mukaisen paloturvallisuuden tason varmistaminen perustuen insinöörin suorittamiin analyyseihin ja laskelmiin.
-
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry – Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön suorituskyvyn analysointi ja kehittäminen HAKAn avulla (HAKA 2.0) -hanke
Henkilökohtaisten kyvykkyyksien arviointi Uudistunut HAKA 2.0 julkaistiin joulukuussa 2022 ja se toi palokuntien pelastustoimintaan osallistuville vapaaehtoisille, osa-aikaisille ja päätoimisille henkilöille uutena mahdollisuutena kirjata HAKAan tehtäväkohtaisesti käyttämiään kyvykkyyksiä ja arvioida niissä suoriutumista. Lisäksi hallinnointikantaan on tuotettu mahdollisuus henkilökohtaisten altistumisaikojen kirjaamiseen. HAKA ja sen uudet ominaisuudet tuovat hyötyjä niin sopimuspalokunnille kuin pelastuslaitoksillekin.
-
Turun yliopisto – Kidisafe – Varhaiskasvatuksen paloturvallisuus ja turvallisuusviestinnän vaikuttavuus
Pelastustoimessa on tunnistettu laajasti varhaiskasvatusikäiset merkittävänä turvallisuusviestinnän kohderyhmänä. Turvallisuusviestinnän kohdentaminen varhaiskasvatusikäisille on perusteltua, sillä turvallisuuskulttuuria ei ole tutkittu paloturvallisuuden osalta. Tämän vuoksi turvallisuusviestintätoiminta on perustunut enimmäkseen perinteisiin tai pelastustoimen asiantuntijoiden konsensuslausumiin. Hankkeessa tutkittiin, millaisia lapsilähtöisiä näkökulmia tulisi ottaa huomioon kehitettäessä pelastustoimelle helposti omaksuttavia menetelmiä varhaiskasvatuksen paloturvallisuuden edistämiseen.
-
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos – HIKLU-JOKE-projekti
Sisäministeriö asetti Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa yhteisen pelastustoimen uudistushankkeen 15.12.2015. Hankkeen tavoitteena oli kehittää hallitusohjelman mukaisesti pelastustoimen järjestelmää ja helpottaa pelastustoimen järjestämisvastuun siirtymistä kunnilta maakunnille sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä. (Sisäministeriö 2018.)
-
Kari Telaranta – Kyvykkyysolettamat asumisen turvallisuudessa -väitöskirjahanke
Väitöskirjaan sisältyvässä ensimmäisessä artikkelissa, joka toteutettiin Palosuojelurahaston apurahalla, tutkittiin lukitsemista, sitomista ja muita vapaudenriiston muotoja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Laillisuusvalvonnassa ei ole tähän saakka juurikaan kiinnitetty huomiota siihen, mitä vaikutuksia niillä toimenpiteillä, joilla rajoitetaan henkilön liikkumista, on henkilön suojeluun onnettomuuksilta. Tutkimuksen tavoitteena oli vastata kysymyksiin siitä, miten vapaudenriisto sosiaali- ja terveyspalveluissa toteutetaan ja miten se perustellaan,…
-
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Pelastusalan post-traumatyöpajan vaikuttavuuden arviointi
Tämä tutkimushanke keskittyi 16.4.2021 järjestetyn, Palosuojelurahaston tukeman pelastuslaitosten henkilöstölle suunnatun Post-traumatyöpajan vaikuttavuuden arviointiin laadullisesti sekä määrällisesti kuuden kuukauden seuranta-ajalla. Tämä hanke toteutettiin Xamkissa Palosuojelurahaston rahoittamana ilman muita yhteistyötahoja hankeajalla 1.5.2021-31.12.2022. Hankkeessa toimivat senioritutkija, projektipäällikkö ja TKI-asiantuntija. Tutkimushanke kattoi laadullisen ja määrällisen osuuden. Laadullinen tutkimusosuus koostui post-traumatyöpajaan osallistuneiden yksilöhaastatteluista, jotka toteutettiin noin kuuden kuukauden kuluttua työpajasta.…
Tutkimus- ja kehittämishankkeet
Palosuojelurahaston avustamat tutkimus- ja kehittämishankkeet