Sosped Keskus Oy ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) toteuttivat vuonna 2023 hankkeen, jossa arviointiin palokuntatoiminnan yhteiskunnallista arvoa. Hankkeen myötä valmistunut Palokuntatoiminnan taloudellisten, sosiaalisten ja yhteiskunnallisten hyötyjen SROI-arviointi (Vuorinen & Fried 2024) oli palokuntakentän ensimmäinen tämänkaltainen arvio. Palosuojelurahaston rahoittaman selvityksen tuloksena palokuntatoiminnan arvioitiin tuottavan noin 12 euroa yhteiskunnallista arvoa siihen sijoitettua euroa kohden. Vuonna 2024 toteutettiin jatkohanke, jonka aikana SROI-arvioinnin tulokset on tuotu osaksi HAKA-tilastoja.
Valmistuneen laskentatyökalun avulla yksittäiset palokunnat, pelastuslaitokset ja aiheesta kiinnostuneet tahot voivat tarkastella palokuntatoiminnan tuottamaa yhteiskunnallista arvoa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Laskentatyökalu hyödyntää SROI-hankkeessa tehtyä pohjatyötä kansallisen tason vaikuttavuuslaskelmista ja siirtää laskelmat alueelliselle tasolle. Tällöin yksittäinen pelastuslaitos tai palokunta pystyy viestimään ja oppimaan palokuntatoiminnan vaikutuksista suhteessa esimerkiksi hyvinvointialueen seuraamiin tietosisältöihin.
Palokuntien alueellinen vaikuttavuustyökalua on yhteiskehitetty kuuden palokunnan sekä usean eri asiantuntijan kanssa mm. Sitrasta, sisäministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä HYVIL Oy:sta. Palokuntien kanssa pidettiin työpajoja ja lisäksi he testasivat laskentatyökalua omassa palokunnassaan runsaan kuukauden ajan. Testijakson perusteella työkaluun laadittiin muutoksia ja valmistettiin erilliset koulutus- ja viestintämateriaalit.
Kuinka yhteiskunnallista arvoa lasketaan?
Alueellisella vaikuttavuustyökalulla voidaan arvioida vältettyjen rakennuspalojen ja välittömästä hengenvaarasta pelastettujen ihmisten määrää, hälytysvalmiuden sekä nuorten syrjäytymisen ehkäisyn arvoa, turvallisuusviestinnällä tavoitettujen henkilöiden määrää sekä hyvinvointialueille tuotettua hyötyä.
Palokuntatoiminnan arvoa määritellessä nousi esiin tarve määritellä minimiarvo, jonka palokunnat tuottavat siitä huolimatta, että ne eivät ole hälytystehtävillä. Tätä lähdettiin arvottamaan valmiuden kautta, sillä vaikka alueella ei olisi yhtään hälytystehtävää, palokunta tuottaa silti yhteiskunnalle arvoa hälytysvalmiuden ylläpitämisen kautta.
Arvioidessa sopimuspalokuntien nuoriso-osaston roolia syrjäytymisen ehkäisyssä ensin on laskettu todennäköisyys sille, että syrjäytymisvaarassa oleva nuori osallistuu toimintaan, saa sieltä tukea koulunkäyntiinsä ja syrjäytymiskehitys ennaltaehkäistään.
HAKA-tilastoihin integroidussa työkalussa on ensin esitetty palokunnan tekemän turvallisuusviestinnän tavoitettavuus. Itsenäinen turvallisuusviestintä kuvaa osuutta palokunnan vaikutusalueen asukkaista, jotka tavoitetaan itsenäisen turvallisuusviestinnän myötä. Tässä on huomioitu yllä kuvatut palokuntalaisten vaikutuspiirit. Ohjatun turvallisuusviestinnän tavoittavuus puolestaan saadaan jakamalla Hakaan syötettyjen TUVI-tapahtumiin osallistuneiden ihmisten määrä palokunnan vaikutusalueen asukasluvulla.
Sopimuspalokuntien osallistuminen hälytystehtäville, ja sitä kautta myös niiden tuottama yhteiskunnallinen arvo, vaihtelee suuresti alueittain. Esimerkiksi harvaan asutulla maaseudulla palokuntalaisten rooli korostuu, kun taas tiheästi asutulla kaupunkiseudulla pelastuslaitos hoitaa suuremman osan tehtävistä palokuntien tukiessa toimintaa. Nämä alueelliset vaihtelut arvontuotossa haluttiin tuoda tässä selvityksessä esiin. Sitä varten luotiin palokuntakerroin, jonka avulla palokuntien yhteiskunnallista arvon tuottoa voidaan suhteuttaa eri alueille sen mukaan, kuinka suurelle osalle tehtävistä palokuntalaiset osallistuvat.
Viestintä
Työkalun käyttöön on laadittu erilliset koulutus– ja viestintämateriaalit, jotka auttavat palokuntia hyödyntämään työkalua tehokkaasti. Valmis esityspohja on tarkoitettu käytettävän palokunnissa, kun ne esittelevät palokuntansa toimintaa erilaisissa tilaisuuksissa. Esityspohja sisältää perustiedot SROI-arvioinnista laskentakaavoineen, sopimuspalokuntalaisista Suomessa, ohjeet vaikuttavuustyökalun käyttöön ja valmiin pohjan esitysmateriaaliksi, mukaan lukien palokuntalaisten vaikuttavuustarinat.
Viestintämateriaaliin on luotu vapaasti muokattavia palokuntalaistarinoita, joiden kautta lukuja voi esitellä. Tarinat ovat keksittyjä ja niitä voi käyttää esiteltäessä omia palokuntalaisiaan ja alueen erityispiirteitä (esim. onnettomuustyyppejä, jotka korostuvat alueella). Tarinat tuovat esille erilaisten tehtävien aikaansaamaa arvoa sekä tapoja olla mukana palokunnassa. Tarinoita voi hyödyntää uusien jäsenten rekrytointiin. Viestinnässä korostetaan, että yhteiskunnallinen arvo on aina yhdessä tuotettua eikä ole tarkoituksenmukaista vertailla palokuntalaisia keskenään.